Lennart Pinomaa : Lutherin kilvoitteleva usko

Uskonpuhdistukseksi nimitetty suuri tapahtumasarja neljä vuosisataa sitten ei suinkaan rajoittunut vain muutamien kirkollisten epäkohtien eikä aikansa eläneiden jumalanpalvelusmenojen poistamiseen. Katolisen kirkon normaaliteologin, Tuomas Akvinolaisen, jumaluusoppi ammensi niin suuresti Aristoteleen ajattelusta ja oli luonteeltaan siinä määrin tiedollista, että se tuntuu miltei filosofiselta. Lutherin jumaluusoppi sitä vastoin saa väityksensä Jumalan edessä ahdistetusta omastatunnosta. Katolisessa luostarissa kasvattettuna hänkin oli aluksi hyvä katolilainen, mutta vähitellen hän sisäisesti ohjautui uusille urille. Juuri hänen uskonsa laatu muuttui, mistä johtuen hänen jumaluusoppiaan syystä on sanottu ahdistetun omantunnon teologiaksi.

Prof. Lennart Pinomaan teoksessa "Lutherin kilvoittelevan usko" on ensi kerran otettu tutkimuksen kohteeksi juuri tämä Lutherin jumaluusopillisessa ajattelussa tapahtunut murros, jossa perinnäinen katolinen teologia väistyi ahdistetun omantunnon tieltä. Tutkimus kohdistuu siihen aineistoon, joka ulottuu Lutherin ensimmäisestä teologisesta teoksesta vuonna 1518 kirjoitettuun itsetunnustukseen saakka.

Prof. Pinomaan teos on ilmestynyt saksaksi v. 1940 nimellä "Der existenzielle Charakter der Theologie Luthers."