Leo Tolstoi : Polikuska

Leo Tolstoi kuuli Polikushkan tarinan eräältä Brysselissä kohtaamaltaan venäläiseltä aatelisnaiselta. Muut novellin henkilöt taas ovat yksityispiirteitään myöten tuttua Jasnaja Polnajan kartanon väkeä.

Polikuska on hyvin paatoksellinen kertomus ihmisen turvattomuudesta Venäjällä vallalla ollessa järjestelmässä. Kartanonrouva "omisti" Polikushan ja tämän perheen. Hän sai heiltä kohtuullisen työpanoksen ja lisäksi hänellä oli oikeus luovuttaa mies sotaväkeen rahasumman sijasta asianomaiselta itseltään asiaa tiedustelematta. Vastalahjaksi kartanon rouvan tuli turvata perheen toimeentulo, olla heidän turvanaan, tukenaan ja "äitinään". Ajatus oli kaunis, mutta kun kysymys on ihmisistä, järjestelmä pettää aina.

Leo Tolstoin (1828–1910) pääteokset ovat Sota ja rauha ja Anna Karenina. Lyhyemmissä teoksissaan Tolstoi toimi lähinnä yhteiskunnallisena ja kristillis-filosofisena julistajana. Tästä tuotannosta Polikuska on tyypillinen esimerkki.