Leonid Leonov : Metsä

LEONID LEONOV on Mihail Šolohovin ja Konstantin Fedinin ohella tunnetuin neuvostovenäläinen kertojamestari. Hänen laaja pääteoksensa 'Metsä' ilmestyi alkukielellä vuonna 1954, ja siitä kirjailija vuonna 1957 sai ensimmäisen Leninin palkinnon, joka Neuvostoliitossa annetaan vain poikkeuksellisen korkeatasoisista teoksista.

Suomalaisselle lukijolle 'Metsä' on erityisen läheinen sen vuoksi, että siinä johtavana ajatuksena on metsän arvojen puolustaminen. Itse pohjoisella metsäalueella syntyneenä Leonov tuntee aiheensa hyvin, ja hänen romaanissaan saaunut tulkintansa syvällisen ihmiskuvauksensa ja jännittävistä juonistaan tunnetun modernin muodon. Romaanin päähenkilönä on metsätieteen professori Ivan Vihrov, jonka päämäärät metsien lisäksi suojelimiseksi ja hakkuiden rajoittamiseksi ovat samat kuin suomalaisten metsätutkijoiden. Halki elämänsä hän joutuu niiden periaatteiden puolesta taistelemaan entistä opiskelutoveriaan, uupumatonta arvostelijaansa ja vanhentuneita käsityksiä edustavaa professori Gratsianskia vastaan.

Tapahtumat alkavat toisen maailmansodan puhjettua ja päättyvät sen viimeisinä päivinä. Sodanaikainen Moskova, saksalaisten puolitaiin saartama ja ankarasti pommit­tama pääkaupunki, on kertomuksen keskuksena, ja tästä mielenkiintoisesta taustasta tekijä antaa monipuolisen, mieleenpainuvan kuvan. Vihrovin ja Gratsianskin rinnalla kohoavat romaanin keskeiseksi henkilöiksi Vihrovin tytär Polja, joka lähtee vapaaehtoisena rintamalle ja joutuu saksalaisten vangiksi, sekä vaimo Helena, joka miehestään erotettuna löytää oman elämänt­ehtävänsä.

Leonid Leonov on tunnettu psykologisoivan erittelyn ja suppean muodon taitajana. Myös tässä uudessa, laajassa teoksessa hänen proosansa etenee valikoiduin kuvin ja kohtauksin, mutta muodostaa samalla parhaassa mielessä eepillisen ja mahtavan kokonaisuuden.