Liisa Enwald : Varjonkantaja

"Mikäpä on hauskempaa kuin löytää itsensä flamingolammikolta, vaikka tarkoitus oli mennä basaariin. Tai kävelläkin tasaisen, kalkitun katon yli, kun luuli olevansa kadulla. Eksytyksiä on yllin kyllin asemilla, kaupungeissa ja moottoriteiden varrella, puhumattakaan kauppakeskuksista, noista moderneista huvipuistoista. Kun en eräässä ostoparatiisissa löytänyt kassaa, myyjä valisti: 'Kävelette vain hedelmien läpi, niin siellä se on.'"

VARJONKANTAJA on runsas ja vahva esseeteos vaikeista kokemuksista, kirjallisuuden iloista ja elämän kummallisuudesta. Sen helmiä ovat esimerkiksi kirjailijakuvat modernismin laitamilla työskennelleistä runoilijoista Helvi Juvosesta, Lassi Nummesta, Mirkka Rekolasta ja Leevi Lehdosta sekä pohdinta lasten tuuditteluun ja lemmityn hellittelyyn tarkoitettujen laulujen yhteenlankeamisesta.

Liisa Enwald (s. 1956) voitti Kääntäjäkarhu-palkinnon 2017 Rainer Maria Rilken runojen suomennoksistaan. Edellinen esseekokoelma KADONNUT TALO JA MUITA PAIKKOJA (ntamo 2018) voitti puolestaan Kainuun kirjallisuuspalkinnon. ntamo on kustantanut häneltä kaksi muutakin esseeteosta, KAMMIOILOA (2013) ja KAMMIOILOA (2015), yhdessä Esko Karppasen kanssa kirjoitetut sesonkinimekkeet ON RUUSU PUTKAHTUNNA. KIRJOITUKSIA JOULULAULUISTA (2014) ja SANA- JA SÄVELROSOLLIA JA MUITA ESSEITÄ JOULUN PERINTEISTÄ JA MYYTEISTÄ (2015) sekä yhteensä viisi Rilke-käännöskirjaa.

Enwaldille on myönnetty myös Eino Leinon palkinto 2017 ja Elämänmalja-palkinto 2019 työstään sanataiteen ja elämäntarinallisuuden edistäjänä.