Liisa Hännikäinen : Yksityistä elämää

Vanhaipiika on koko suvun huvi, sen Annikki oli todennut jo aikaa sitten. Vaikka muiden avioliitot olisivat olleet kuinka mätia, vanhaanpiikaan saattoivat kaikki katsoa säälivästi. Sukulaisten silmissä Annikki oli ikuinen pikkutyttö, jonka asioihin muilla oli lupa puuttua. Hänen hoikkuutensa oli saituutta, siisteytensä hysteerisyyttä, kipu itsesääliä ja keski-ikäisyys mummoutta.

- Et ehtisi joka asiasta valittaa jos sinulla olisi riski mies sänkkykaverina, Martti-veli sanoi usein. Kyllähän Annikki kaipasi toisen ihmisen läheisyyttä ja hakikin seuraa. Mutta miehet olivat kaikki omituisia yksineläjiä tai rengastettuja ukkomiehiä.

Huikeaa romanssia ei siis ollut hänen elämässänsä vielä siihenään, kun Annikki tapaa Antin. Silti, ensimmäistä kertaa vuosiin, hän tuntee tarvetta harkita kokonaan uusia ratkaisuja elämässään.

Liisa Hännikäinen on arkisen ihmisen ymmärtäjä. Annikin ja hänen veljensä kaunistelemattomassa tarinassa kirjailija sovittaa luontevasti yhteen purevan huumorin ja myötäelämisen tunteen.