Lippuja ja vaakunoita

SUOMEN LIPUN KÄYTTÖ

1. Lippu on maan itsenäisyyden tunnus. Missä tahansa siniristilippu liehuneekoin, ilmaisee se Suomen kansallisuutta. Sen värit sininen ja valkoinen ovat sinisten järviemme ja valkoisten hankiemme vertauskuva. Laki Suomen lipusta on annettu toukokuun 29 p:nä 1918 ja siinä määrätään lipun kokoat ja värit sekä kuviot. Suomen valtiolippu on suorakaiteinen muodoltaan; tumma, soiniin sininen risti valkealla kentällä, keskellä on Suomen vaakuna. Merenkulkulaitoksen ja kauppalaivaston perälipussa on lisäksi sinisiä kavioita. Sotilaskäyttöön käytetään valtiolippua, kaksinkieliseksi. Lipun mittasuhteet ovat: koko leveys 18, korkeus 11; poik. sinisen ristin leveys 3; reunoissa ja kolmessa kohdassa etäisyys lipun reunasta ristiin on 5. Lippu on yksikielistä.

2. Lipun käyttäjänä tulee aina muistaa, että se vaatii arvokasta kohtelua. Lipusta osoitettava kunnioitus on osoitus kansalaiskunnosta. Lippua ei saa käyttää isänmaan kunniaa tai arvoa loukkaavalla tavalla, eikä sitä saa käyttää yksityisiin, tarkoituksiin. Suomalaisesta lipusta on pidettävä yhtä hyvää huolta kuin muustakin isänmaallisesta omaisuudesta.

3. Lipun noston ja laskun sekä pidon aikaan noudatetaan erityistä tapaa. Lippu nostetaan aamulla klo 8 päivän sarastaessa ja lasketaan auringon laskiessa. Juhla- ja liputuspäivinä lippu saa olla koko päivän, juhlan päättyessä se on laskettava.

4. Lippua saloon nostettaessa on otettava huomioon, että lippu vedetään aivan salkon huippuun asti ja lasketaan alas salkoa myöten kiinnityskohtaan. Lipun vetämisen suurin merkki nousemisesta on (olettaen että) saloon nostettu lippu on saanut sen, että lippu ensin kokonaan oikaisuu ilmassa, sitten se lasketaan 1) saloon pitkin. Salkoon ripustettua ja nostettaessa vedetään lippu salkoon ensin ylös huippuun ja vasta senjälkeen alas.

5. Liputuksen perusohjeihin kuuluu, että lippua jätetä yöksi, s. t. s. pimeän ajaksi ulos ilman nostoa. Samaan ei ole koskaan lupa jättää lippua asumattomaan taloon tai harjolle. Aikaan nähden, voidaan noudattaa Suomen sotilastavastoa vaikutuksen mukaan: lippu nostetaan auringon nousun ja laskun ajaksi. Illan satunnaisen tummuuden aikana lippua ei kuitenkaan jätetä klo 22 jälkeen ulos ja kesäisin liputetaan iltaan klo 23 asti ja juhannusyönä aamuun saakka, pois laskettaessa.

6. Liputus juhannuksena tekee kuitenkin poikkeuksen täksi säännöstä. Pohjois-osissa maatamme vallitsevan tavan yleistämiseksi on juhannusliputus parina viime vuotena aloitettu koko maassa jo juhannusaattona klo 18, minkä jälkeen liput liehuvat läpi valoisan juhannusyön seuraavan iltamaan saakka.

7. Lipun tervetimisissä on otettava huomiota myös, että lipussa, salkoon sekä lipun nauhoihin kohdistuva kunnioitus on ehdoton. Lippua kuljetetaan kaduilla kulloinkin vain määrätietoisesti suorilla käsivarsillaan edellä mainittuihin tilaisuuksiin, eikä anneta kuljetettavalle kunnalle tekemään lipulle kunniaa.

8. Lipun kiinnittäminen. Suomen lippu on arvokkainta kiinnittää mahdollisimman korkealle. Lippua ei koskaan lasketa alas. Jos ei ole salkoa, voidaan lippu kiinnittää pystysuoraan seinään siten, että sen sininen risti on pystysuoraan ja vaakasuoraan kenttään. Istuvan henkilön kohdalla voidaan valkoisen kepin avulla lippu kiinnittää suoraan vaakatasoon. Lipun ripustaminen ikkunaan, parvekkeelle tai muualle voidaan tapahtua vain erityisissä tapauksissa ja arvoa loukkaamatta, sekä varmistettava, että liehuminen ei aiheuta rappaamista.

Suomalaiseen lippuun liittyvät vaalimisvelvollisuus ja tarkasti säännöt, jotka on maassamme virallisesti vahvistettu.

Helmikuun 5 p. J. L. Runebergin, Vänrikki Stoodin laulujen suuren suomalaisen runoilijan syntymäpäivä;
Helmikuun 28 p. Kalevalan päivä.
Huhtikuun 12 p. J. V. Snellmanin, suuren kansallisen herättäjäimme syntymäpäivä.
Toukouun 16 p. Puolustusvoimain lippujuhla.
Kesäkuun 24 p. Suomen lipun päivä.
Joulukuun 6 p. Itsenäisyyspäivä.
Sen lisäksi liputetaan yleisesti myöskin:
Valtiomiesten ja etevimpien kansallismiesten suurina syntymäpäivinä, suurten merkkipäivien ja esittäjien merkkivuosina.
Lokakuun 10 p. Aleksis Kiven, maamme suurimman kirjailijan syntymäpäivänä.
Paitsi yleisiä liputuspäiviä on kansalaisilla oikeus käyttää lippuaan omissa juhlissaan, syntymäpäivinä, nimi- ja hääpäivinä, valmistujaisjuhlissa ja muissa huomattavissa juhlatilaisuuksissa. Samoin lippua voidaan käyttää perhejuhlissa ja sukujuhlissa sekä juhlatilaisuuksissa, kuten maalaistalosissa lippu voidaan käyttää heinänteon alussa, peltojen kyntöön ja ensimmäistä satoa vietettäessä, sekä merkkipäiviänä on sopivaa viettää juhlia.