Lloyd C. Douglas : Kutsu elämään

"Ja vielä vaadin, että Barbara Breckenridgen on saatuuaan päästötodistuksen collegesta, oltava seuraavana pyhäpäivänä jumalanpalveluksessa Kolminaisuuden katedraalissa Chicagossa." Näin päättyy Barbaran isoisän äskettäin aidin testamentti, joka on tehnyt nuoresta tytöstä suuren omaisuuden haltijan. Ehto on yllättävä, varsinkin tytölle, jonka ajatukset vain harvoin ovat sivunneet uskonk. Tungokseen saakka täydessä kirkossa saarnaa tuomiorovasti Harcourt, jonka sanat "älä pelkää me kaikki olemme sinun ystäviäsi" rauhoittavat pelon ahdistamaa Barbaraa, jonka elämä tästä lähin saa täysin uuden suunnan. Rikkaudestaan ja laajasta ystäväpiiristään huolimatta häntä ahdistaa tunne siitä, että ystävyys nojaa ainoastaan hänen rikkauteensa. Päästäkseen selville ystäviensä asenteesta Barbara tuomiorovastin kehotuksesta lähtee tuntemattomana työhön eräälle maatilalle. Sinne tulee sattumalta, kuten näyttää, taiteilija Larry Runyan, joka on päättänyt taiteensa avulla herättää ihmiset huomaamaan maalaiselämän siunauksen. Nuoret tutustuvat toisiinsa ja monien kirjavien vaiheiden jälkeen myös löytävät toisensa.

Douglasin tällakin romaanilla on kaikki ne ominaisuudet, jotka ovat tehneet maailmanmenestyksiä hänen aikaisemmista teoksistaan.