Lukion biologia, Kurssi 4 - Ajantasamateriaali

KUULOELINTEN VAIVOISTA
Joka vuosi Suomessa syntyy viitisenkymmentä lähes tai täysin kuuroa lasta; lisäksi monet ihmiset kuuroutuvat myöhemmällä iällä sairauden tai tapaturman johdosta, niin että vaikeasti kuulovammaisia on maassamme noin 100 000. Synnynnäisesti kuurot olivat ennen yleisesti samalla kuoromyykkiä, koska puheen normaali oppiminen edellyttää kuulemista; nykyään kuurot saadaan erityisen puheopetuksen avulla puhumaan auttavasti. Vaikka kuulovamma onkin vakava rajoitin työelämässä, monet kuurot ovat kunnostautuneet aloilla, jotka vaativat erityistä tarkkavaisuutta, sillä he pystyvät keskittymään työhönsä myös melussa ja hälinässä. Suomessa on kaikkia kuulonaloittavista lapsuusiän sairauksista vaikein välikorvatulehdus, ainakin ker, monen usein toistesi. Vaikka vava ovea kuuljka suoluoja hoitos, se jät çekkoovam, van kolovikkelihän huohalinen jäävä vaurio rajoittuu akutaiaatte astum etkin vieras elimestään tai erityistä hoitoa. Pikkulapsilla välikoravatulehdus ilmaantuu usein flunssan jatkoksi, ja siksi on tärkeää huolellisesti hoitaa nenäntukosta ja muuta ylähengitystieinfektiota. Päiväkoti- ja hoitolapsilla tulehtunut korva on varottava tartuntalähde: leikkiessä toisen lapsen nenän eritteen voi saada helpommin omiin korviin. Niinpä tartuntatietä pitkin lehtytty välikorvatulehduskin leviää helposti yksilöstä toiseen; päivähoitopaikoissa tämä sairaus on pelätty 'kulkutauti'. Myös kodin tai hoitopaikan tupakansavu altistaa lapsia korvatulehdukselle.

Välikorvatulehduksen hoidoksi riittää useinmitten antibioottikuuri. Vaikeiden tapausten parantamista vauhditetaan puhkaisemalla tärykalvoon reikä, josta välikorvaan kertynyt neste tyhjennetään. Tällöin myös heikentynyt kuulo korjautuu. Reikä kasvaa nopeasti umpeen arpea jättämättä. — Lähiaikoina saataneen käyttöön rokote, joka ehkäisee korvatulehdukselta ennalta.
Nainen ihminen kuulee huonosti, sillä ilmakuulovaurio voi tukkia korvatorven, jolloin tärykalvo pullistuu sisäänpäin ja pingottuminen tuntuu tukalana liikkuutta päätä. Päivänvastainen tilanne on lentokoneen noustessa, kun tärykalvo pullistuu ulospäin paineen kasvaessa sisältäpäin ja korva 'loksahtaa auki'. Terve ihminen saa helposti korvat vetämään normaalinilkeisinä tällä haukottelullall, mutta lapsella hän valitettessa epäonnistuva, jopa kivulious olo voi jatkua tunti- ja päiväkasiissa. Ohimenevää kuulonhuononemista voi aiheuttaa myös korvakäytävän erittämä vaha eli vaikku. Useimmilla ihmisillä se poistuu huomaamatta itsestään, mutta muutamalla se kovettuu helposti tulpaksi, joka on erikseen poistettava.

Melu on maassamme tavallisin ammattitautien aiheuttaja. Se hermostuttaa, vähentää viihtyvyyttä ja keskittymiskykyä, aiheuttaa päänsärkyä ja muita stressioireita, kohottaa verenpainetta ja rasittaa mm. sydämen ja ruuansulatusjärjestelmän toimintoja. Säännöllinen melualtistus sen lisää alle vuodessa meluvammoja, jotka ovat pysyviä. Monissa ammattiasunnoissa onkin tullut vakavaksi riskitekijäksi melu ja tärinä. Suojalaitteiden käyttö on nykyisin määrätyillä työntekijöiden käyttäjiä; ratkaisu on toimivampi kuin muinaiset saran, joissa melu vaimennettiin pehmusteilla.
Tavallinen kuulovaurio syntyy usein sillä äänialueilla, jotka ovat tärkeimmät muun puheen kannalta, niinpä kuulovaurioinen menettää juuri sen, mitä keskusteluissa ja joka päivän kuuleminen melu eniten kaivataan. Vaikka kuulonvajaus on erityisen tuntuva mm. soiton, laulun ja äänielokuvien nautinnossa, ovat kaikki meluherkät äänet arkipäivän ääniympäristössämme huomattavia kuuloa heikentäviä tekijöitä. Meluvahingot voidaan osin estää käyttämällä kuulosuojaimia ja järjestämällä työnkuvia mahdollisimman vähäsuudun mukaisiksi. Korvaläppästerodeiden yleistyminen voi kuitenkin tässä suhteessa lisätä sukupuolten tasa-arvoa, sillä niiden eneneminen äänenkuorossa houkuttelee myös tyttöjä saatamaan äänen vaaralliseen voimakkuuteen.

Korvassa toimivat monimutkaiset sensorit, jotka heikentyvät, kuuloluiden liitty käski perimän ja iän myötä. Kuuloluiden taudin on hidas, mutta palauttamaton prosessi: ikääntyessä kuulonaleneminen on kuitenkin äkillinen, esimerkiksi räjähdyksen seurauksena, jolloin sillä on huomattava vaikutus puheen kuulemiseen ja myön tärkeitten arkipäivän äänten erottamiseen. Kuulo heikkenee myös monien sairauksien myötä ja tuhoutuminen, joskus kuulo heikkenee ilman selvää syytä. Luonnollinen ikääntymiseen kuuluvan kuulon menetyksen voi vaivattomasti korjata lääkärin määräämällä kuulokojeella. Monet huonokuuloiset kuitenkin vastustavat tällaisen laitteen asennustarvetta, joskin joidenkin käytön opettelu on monille rasittavaa mm. taustakasti häiritsevältä hälyääniltä.