Mari Vares & Vesa Vares : Valmis valtioksi

Takakansi

Miksi Suomi oli erilainen kuin muut samaan aikaan itsenäistyneet maat?
Itsenäistyvä Suomi ei ollut erillinen saareke, vaan muodostui osana ajan uutta Eurooppaa ensimmäisen maailmansodan lopun kriisin yhteydessä. Koko Eurooppa oli murroksessa, eikä Suomi ollut ainoa uusi itsenäinen valtio.
Vuosina 1917–1920 Venäjän, Itävalta-Unkarin ja Saksan keisarikuntien kaatumisen seurauksena Itä- ja Keski-Eurooppa ja Baltia olivat täynnä valtioryrityksiä, joista osa onnistui, osa ei. Vastaava tapaus oli myös pääsiäiskapinan ja Ulsterin kysymyksen leimaama Irlanti.
Suomen tie suhteessa edustaa poikkeusta maista, joilla oli hyvin samanlaiset lähtökohdat. Miten tähän vaikuttivat autonomian perinne, ruotsalaiset lait, geopoliittinen sijainti, suomalainen elinkeinorakenne ja vuoden 1918 sota? Miten Suomen kriisivuosien johtajat, kuten Svinhufvud, Mannerheim ja Ståhlberg tai vaikkapa Väinö Tanner vertautuvat vertailumaiden ajan eurooppalaisiin johtajiin?
Valmis valtioksi käsittelee yleisesti Euroopan muutosta, valtioiden muutosta, yhteiskuntien muutosta, henkistä muutosta, vallankumouksia ja niiden tukahduttamista ja uusien poliittisten kulttuurien muotoutumista – ja lopuksi demokratian kohtaloa maailmansotien välisessä Euroopassa.

FT Mari Vares on lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori ja oppikirjailija. Hän on tutkinut keskieurooppalaista nationalismia, ensimmäisen maailmansodan jälkeisiä kansainvälisiä suhteita ja aluekiistoja.

VTT Vesa Vares on poliittisen historian professori Turun yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti Suomen ja Saksan suhteita sekä suomalaisen sisä- ja ulkopolitiikan ja eurooppalaisen puoluepolitiikan historiaa.

Esittely

Miksi Suomi oli erilainen kuin muut samaan aikaan itsenäistyneet maat?

Itsenäistyvä Suomi ei ollut erillinen saareke. Vesa ja Mari Vareksen historiateos Valmis valtioksi kertoo, kuinka maa muodostui osana ajan uutta Eurooppaa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ensimmäisen maailmansodan lopun kriisi, murrosvaihe, jossa Suomi itsenäistyi. Suomen tarinan rinnalla ovat muut uudet tai muutoksen kokeneet valtiot, sekä nykyajan näkökulmasta että aikalaisten kokemina.

Vuosina 1917-1920 Suomella oli monia kohtalotovereita: Venäjän, Itävalta-Unkarin ja Saksan keisarikuntien kaatumisen seurauksena Itä- ja Keski-Eurooppa ja Baltia olivat täynnä valtioyrityksiä, joista osa onnistui, osa ei. Vastaava tapaus oli myös pääsiäiskapinan ja Ulsterin kysymyksen leimaama Irlanti. Pohjoismaat tarjoavat Suomelle vertailukohdan samankaltaisesta yhteiskuntamallista, mutta erilaisesta valtioratkaisusta.

Kirjassa pohditaan yleisesti Euroopan muutosta, valtioiden muutosta, yhteiskuntien muutosta, henkistä muutosta, vallankumouksia ja niiden tukahduttamista ja uusien poliittisten kulttuurien muotoutumista - ja lopuksi demokratian kohtaloa maailmansotien välisessä Euroopassa.

Miksi Suomessa toteutui hyvin samanlaisista lähtökohdista verrokkimaista poikkeava tie suhteessa demokratiaan? Miten tähän vaikuttivat autonomian perinne, ruotsalaiset lait, geopoliittinen sijainti, suomalainen elinkeinorakenne ja vuoden 1918 sota? Miten Suomen kriisivuosien johtajat, kuten Svinhufvud, Mannerheim ja Ståhlberg tai vaikkapa Väinö Tanner ja Kyösti Kallio vertautuvat vertailumaiden ajan eurooppalaisiin johtajiin?

FT Vesa Vares on poliittisen historian professori Turun yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti Suomen ja Saksan suhteita sekä suomalaisen sisä- ja ulkopolitiikan ja eurooppalaisen puoluepolitiikan historiaa. Hänen tuoreimmat kirjansa käsittelevät Suomen ja Saksan suhteita, kansainvälistä jalkapalloa, kokoomuksen historiaa sekä Suomen käsityksiä Itä-Euroopasta.

FT Mari Vares on lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori ja oppikirjailija. Hän on tutkinut keskieurooppalaista nationalismia, ensimmäisen maailmansodan jälkeisiä kansainvälisiä suhteita ja aluekiistoja. Hän on myös vertaillut etenkin suomalaista ja unkarilaista nationalismia 1920-30-luvuilla. Mari Vares työskentelee Tampereella Hatanpään lukiossa ja on erikoistunut kansainvälisyyshankkeisiin ja kotikansainvälisyyteen.