Maria Lang : Kaupunki nukkuu

Helmikuun pimeinä ja kylminä öinä pikku kaupunki nukahtaa aikaisin. Verhot vedetään ikkunoitten eteen, valot sammutetaan sisäpuolella. Kylmät kadut eivät houkuttele edes iltakävelylle. Koko Skogan kaupunki nukkuu.

Tai nukkuvatko sentään kaikki? Eikö Skogassakin ole nuoria, kapinallisia ja kärsimättömiä? Tai aviopuolisoja, jotka riitelevät tai rakastavat? Ihmisiä, jotka potevat unettomuutta ja yksinäisyyttä?

Jotakin tapahtuu verhojen takana. Jossakin yksinäisyyden tunne muuttuu mielettömäksi kauhuksi, jonka alkusyynä näyttää olevan ääni puhelimessa, kirje eteisen lattialla. Mutta kauhu saa myös motiivinsa kun tapahtuu murha — omituinen ja vaikeasti selitettävä — keskellä kaupunkia, keskellä hiljaista yötä. Silloin joutuvat sekä puhelinääni että kirje, sekä valvovat että nukkuvat kaupunkilaiset, sekä murhatut että murhaaja Christer Wijkin hellittämättömän mietiskelyn ja mielenkiinnon kohteiksi.