Maria Lassila : Eeva ja Harmaakaapu

Takakansi

Eräänä päivänä, kun Eeva tulee koulusta, äiti on itkenyt. Isä kertoo, että eno on kuollut. Eeva ihmettelee, miten niin nuorena voi kuolla, jos ei ole edes sairas. Äiti katsoo isää, eikä kumpikaan osaa sanoa enempää.

Yöllä Eeva herää siihen, että sohvalla kuorsaa valtava harmaa olento. Se kalistelee öisin kattiloita ja peittelee isän ja äidin tunnistamattomiksi mytyiksi. Eevaa pelottaa ja suututtaa. Hän haluaisi ymmärtää, mistä on kyse, mutta osa kysyy vain tyhmiä kysymyksiä, joista aikuiset suuttuvat.

Hienovaraisen herkkä Eeva ja Harmaakaapu kertoo perheen surusta lapsen silmin ja antaa sanat vaikealle aiheelle.

Esittely

Eevan äiti on surullinen, koska eno on kuollut. Aikuiset käyvät keskusteluita, jotka eivät kuulu Eevalle, ja kotiin on muuttanut Harmaakaapu, joka nukkuu sohvalla, kalistelee öisin kattiloita ja peittelee isän ja äidin tukahduttavan tiukoiksi mytyiksi. Eeva haluaisi ymmärtää, mistä on kyse, mutta hän osaa kysyä vain tyhmiä kysymyksiä, joista aikuiset suuttuvat. Onneksi Eevan opettaja Greta näkee Eevan ahdingon.

Hienovaraisen herkkä Eeva ja Harmaakaapu antaa sanat vaikealle aiheelle, läheisen itsemurhalle, ja päättyy lempeän lohduttavasti. Kirja korostaa vanhemman ja lapsen välisen avoimen keskustelun merkitystä.