Marianna Kurtto : Hellä leijona

Takakansi

“Olisi lakattava miettimästä ja tartuttava tähän päivään, siis carpe diem. Nuo kaksi sanaa muodostivat missikisojen perintöprinsessojen yleisimmän moton, enkä siltikään voinut olla pitämättä niistä. Jos minulta joskus kysyttäisiin mottoani, vastaisin saman. Karrpe diem, sanoisin silmät elämännälkää hehkuen.”

Hykerryttävän viihdyttävä romaani ihmissuhteista, rakkauden etsimisestä ja kaupunkilaiselämästä.

Näytelmäkirjailija Anniina istuu kantakuppilassaan keräämässä materiaalia. Kun ristikkoa raapustava mies kutsuu hänet pöytäänsä, on heti selvää, ettei tämä ole mikään luppakorvainen tyhjännauraja. Mahdoton tyyppi vetää puoleensa mutta tekee katoamistemppuja, ja kaiken kukkuraksi Anniinan oven taakse ilmestyy entinen heila selityksineen.

Miehen takia voi muuttaa radanvarren lähiöön, rikkoa sukkahousunsa teatterin takahuoneessa ja lähteä meikkipussista Tallinnan-reissulle. Mutta löytääkö rakkauden lopulta sieltä, minne viimeiseksi katseensa tajuaa kääntää?

Esittely

Hykerryttävän viihdyttävä romaani ihmissuhteista, rakkauden etsimisestä ja kaupunkilaiselämästä.

Näytelmäkirjailija Anniina istuu päivät kahvilassa tarkkaillen ihmisiä ja keräten materiaalia näytelmiinsä.

Kun ristikkoa raapustava mies kutsuu Anniinan pöytäänsä, on alusta asti selvää, ettei kyseessä ole mikään luppakorvainen tyhjännauraja. Mahdoton mies vetää puoleensa mutta tekee katoamistemppuja, ja kaiken kukkuraksi Anniinan oven taakse ilmestyy entinen rakkaus anteeksipyyntöineen.

Teatterin takahuoneesta, radanvarren lähiöstä ja Tallinnan-laivalta voi löytää romantiikkaa, mutta piileskeleekö rakkaus lopulta siellä, minne viimeiseksi katseensa tajuaa kääntää?