Marianne Alopaeus : Jäähyväiset elokuussa

Kypsä, hienostunut, älykäs ja kaunis sekä omilla ehdoillaan tosi on Alpoaaltosen avioliitto-, rakkaus- ja täyttymysromaani 'Jäähyväiset elokuussa'. Romaanin keskeisinä teemoina on Urdan avioliiton ja henkinen sidonnaisuus miehensä Bengtiin, joka kaikkien ominaisuuksiensa perusteella on hänelle mahdollisimman sopimaton puoliso. Urdan, jolle on olemassa vain ihmisiä, ei omaa valtiota eikä sukua, on tuskallista yhä uudelleen todeta miehensä edustavan ahdasta kansallista ajattelutapaa. Tämä ei ole ollut mitään opittua; ei edes inhimillisen Hitlerin Saksan heräämisestä ja todellisten kasvojen paljastumisesta, ainoastaan tullut hiukan epävarmaksi kasteiden suhteen ja sitoutunut sen sijaan rahaan. Rahalla hän koettaa lahjoa myös Urdaa, koska ei pysty antamaan mitään itsestään.

Urdan aviollinen kriisi kehittyy keväällä taas kerran kestokyvyn rajoille, ja hän lähettää lapsensa isoäidin luo ja matkustaa Ranskaan kolmen kuukauden lomalle maksaakseen ja ennen kaikkea ajatellakseen, ymmärtääkseen nykyisen tilansa ja suhteensa Bengtiin. Pariisissa Urda tapaa itseään liki kymmenen vuotta nuoremman miehen, Clauden, arkkitehdin ja kirjailijan, joka edustaa kaikkea sitä, mikä Bengistä puuttuu. Claude suhtuu Urdaan tälle juur sellion, kun Urda on päässyt selville, saanut kirkkaasti osan kehityksessä lapsesta saakka, siitä mitä hän on tullut: se mikä on ja miksi on aniekaan voimallisesti Bengtiin. Claudesta tulee valtava onni, ja Urda tekee kypsän ratkaisunsa, ilman suuria ja dramaattisia eleitä, joka kohdata tosiasiat ja ilman tunteensa tiedostaa.