Marianne Haapoja : Monta oksaa : tarinoita ruotsinsuomalaisten elämästä ja kulttuurista 1960-luvulta nykypäivään - Många grenar - Berättelser om sverigefinnarnas liv och kultur från 1960-talet

Takakansi

Monta oksaa tarkastelee ruotsinsuomalaisten siirtolaisten elämää, kulttuuria ja identiteettiä 1960-luvulta nykypäivään. Kirjan ytimen muodostavat eri aikoina Ruotsiin muuttaneiden tai Ruotsissa syntyneiden taiteilijoiden tarinat, joista välittyvät monenlaiset vaiheet ja kohtalot. Johdantorartikkeleissa tartutaan erityisesti ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisten kokemuksiin uudessa ympäristössä. Silloin suhdetta Suomeen ja suomalaisuuteen määrittivät suomen kieli, yhteiset juuret ja koti-ikävä, sauna, suomalaiset ruuat sekä tanssiminen suomenkielisen iskelmämusiikin tahtiin. Myös työllä oli keskeinen merkitys ensimmäisen polven siirtolaisten identiteetin ja kulttuurielämän rakentumisessa. Toisille polville kysymykset juurista ja identiteetistä näyttäytyvät erilaisessa valossa, mistä johtuen myös suhde suomalaisuuteen on muuttunut. Kirjan lopussa Kai Latvalehto valottaa "ruotsinsuomalaiseksi musiikki-ihmeeksi" kutsuttua ilmiötä, jolla viitataan toisen polven ruotsinsuomalaisten muusikoiden voimakkaaseen vaikutukseen Ruotsin musiikkikentällä nykypäivänä.

Många grenar granskar de sverigefinska invandrarnas liv, kultur och identitet från 1960-talet till nutid. Kärnan i boken utgörs av ett antal berättelser som skildrar sverigefinska artisters livsöden. De är antingen födda i Sverige eller har flyttat till Sverige vid olika tidpunkter. Inledande artiklar sätter särskilt i skärvan de erfarenheter och första generationens sverigefinnar gjorde i det nya landet. Då bestämdes relationen till Finland och finskheten av det finska språket, gemensamma rötter och hemlängtan, bastubad, finsk mat och att dansa till finska schlagerlåtar. Arbete hade också en central betydelse när första generationens sverigefinnars kulturliv och identitet formades. För den andra generationen framträder frågorna om ursprung och identitet i ett annat ljus, vilket innebär att även relationen till finskheten har förändrats. På bokens slutisdor belyser Kai Latvalehto fenomenet som kommit att kallas "det sverigefinska musikundret", vilket refererar till den starka inverkan som andra generationens sverigefinska musiker haft på det svenska musikfältet i vår tid.

Esittely

Monta oksaa tarkastelee ruotsinsuomalaisten siirtolaisten elämää, kulttuuria ja identiteettiä 1960-luvulta nykypäivään. Kirjan ytimen muodostavat eri aikoina Ruotsiin muuttaneiden tai Ruotsissa syntyneiden taiteilijoiden tarinat, joista välittyvät monenlaiset vaiheet ja kohtalot. Johdantoartikkelissa tartutaan erityisesti ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisten kokemuksiin uudessa ympäristössä. Silloin suhdetta Suomeen ja suomalaisuuteen määrittivät suomen kieli, yhteiset juuret ja koti-ikävä, sauna, suomalaiset ruuat sekä tanssiminen suomenkielisen iskelmämusiikin tahtiin. Myös työllä oli keskeinen merkitys ensimmäisen polven siirtolaisten identiteetin ja kulttuurielämän rakentumisessa. Toiselle polvelle kysymykset juurista ja identiteetistä näyttäytyvät erilaisessa valossa, mistä johtuen myös suhde suomalaisuuteen on muuttunut. Kirjan lopussa Kai Latvalehto valottaa "ruotsinsuomalaiseksi musiikki-ihmeeksi? kutsuttua ilmiötä, jolla viitataan toisen polven ruotsinsuomalaisten muusikoiden voimakkaaseen vaikutukseen Ruotsin musiikkikentällä nykypäivänä.

Många grenar granskar de sverigefinska invandrarnas liv, kultur och identitet från 1960-talet till nutid. Kärnan i boken utgörs av ett antal berättelser som skildrar sverigefinska artisters livsöden. De är antingen födda i Sverige eller har invandrat till Sverige vid olika tidpunkter. Inledningsartikeln skildrar i synnerhet de erfarenheter som den första generationens sverigefinnar haft i den nya miljön. På den tiden definierades relationen till Finland och finskheten utifrån det finska språket, det gemensamma ursprunget, hemlängtan, bastun, de finska maträtterna och dansen till tonerna av finsk schlagermusik. Arbetet spelade också en viktig roll då den första generationens kulturliv och identitet formades. För den andra generationen framträder frågorna om ursprung och identitet i ett annat ljus, vilket innebär att även relationen till finskheten har förändrats. På bokens slutsidor belyser Kai Latvalehto fenomenet som kommit att kallas "det sverigefinska musikundret", vilket refererar till den starka inverkan som andra generationens sverigefinska musiker haft på det svenska musikfältet i vår tid.