Marja-Leena Lempinen : Punainen lumme

Takakansi

"KUMPI MEISTÄ ON VAHVEMPI - MINÄ VAI NE IKÄVÄT MUISTOT JOITA KANNAN MIELESSÄNI?"

KUISTOISTAVUOTIAAN Ellan sisällä asuu kylmäkin kylmempi kivi, joka jäytää ja painaa, mutta ei kulu pois. Kiven sydämeen istut­ti aikunen mies, jonka suu maistui tervaleipoon ja tupakalle ja joka halusi muuttaa kivun pidellä kädestä. Mutta siitä Ella ei puhu - - vanhemmilleen, eikä edes Hyysytelle, ystävistå parhaalleen. Ei, ellei aivan pakko, kumes ruumis väsy ja miel! mykistyy niin, ettei enää ole väliä sillä, mitä muut ajattelevat. Vasta kokenut Joonatanin kautta Ella ymmärtää, että tie pois umpikujasta voi alkaa myös siitä, että käsit mieli on samalla tavoin rikki. Punainen lumme kuva herkistä ja tarkkanäköisesti ruumillisen koskettamattomuuden ja heräävän naisuden synnyttämiä ristiriitoja. Mitä tapahtuu, kun halu ja väsymys vaihtavat paikkaa ja oikean ja väärän ääriviivat sekoittuvat?

VARI LENNI LEMPISEN EDELLINEN TEOS ON NUORTENROMAANI MUSTAA LINAA (2006).

Esittely

Punainen lumme on kertomus ennätyslämpimästä kesästä ja nuoresta Ellasta. Hänen sisällään asuu kylmääkin kylmempi kivi, joka painaa, mutta ei kulu pois. Kiven sydämeen istutti aikuinen mies, jonka suu maistui tervaleijonalta ja tupakalta ja joka halusi muutakin kuin pidellä kädestä - vaikka väkisin. Mutta siitä Ella ei puhu, ei vanhemmilleen eikä edes Hyttyselle, ystävistä parhaalle. Ei, kunnes on aivan pakko, kunnes ruumis väsyy ja mieli mykistyy, eikä enää ole väliä sillä, mitä muut ajattelevat. Vasta yhtä kovia kokeneen Joonatanin kautta Ella ymmärtää, että tie pois umpikujasta voi alkaa myös siitä, että kaksi mieltä on samalla tavoin rikki.

Ruumiillisen koskemattomuuden ja heräävän naiseuden synnyttämiä ristiriitoja osuvasti kuvaava Punainen lumme sykähdyttää hienoilla yksityiskohdillaan. Kirjassa on paljon herkkyyttä mutta myös nuoruudesta kumpuavaa elämännälkää, joka tuttuudessaankin puhuttelee lukijaa aidosti. Marja-Leena Lempisen edellinen teos on nuortenromaani Mustaa lunta (2006).