Marja-Leena Tuurna : Eeva-Liisa Manner

Takakansi

Kirjailijana tunnettu, ihmisenä salaperäinen

Eeva-Liisa Manner (1921-1995) tunnetaan sodanjälkeisen kirjallisuutemme merkittävänä runoilijana, näytelmäkirjailijana, prosaistina, esseistinä, suomentajana ja kriitikkona, mutta ihmisenä Manner on jäänyt tavoittamattomaksi. Elämäkerta kulkee Mannerin jalanjäljissä lapsuuden ja nuoruuden Viipurissa, uran alkuvaiheen Orivedellä sekä läpimurtovuosien Tampereella. Matka vie myös Espanjan Andalusiaan, jossa Manner kirjoitti useat päätöksistaan.
Matka yli vaihtelevien äärten valottaa Eeva-Liisan elämänvaiheita, persoonaa ja runoutta. Ihmeellisellä tavalla ne kietoutuvat toisiinsa muodostaen eheän ja vaikuttavan kokonaisuuden.

Esittely

Odotettu elämäkerta näyttää kirjailijan lähikuvassa.

Eeva-Liisa Manner oli kirjailijana tunnettu, ihmisenä salaperäinen. Kuka hän oikeastaan oli?

Eeva-Liisa Manner (1921-1995) tunnetaan sodanjälkeisen kirjallisuutemme merkittävänä runoilijana, prosaistina, näytelmäkirjailijana, suomentajana ja kriitikkona, mutta ihmisenä Manner on jäänyt tavoittamattomaksi. Elämäkerta kulkee Mannerin jalanjäljissä lapsuuden ja nuoruuden Viipurissa, uran alkuvaiheen Orivedellä sekä läpimurtovuosien Tampereella. Tärkeä on myös Espanjan Andalusia, jossa Manner 1960-luvulta lähtien kirjoitti pääteoksensa.

Läpimurtoteos Tämä matka (1956) nosti kielellisesti lahjakkaan, syvällisesti lukeneen Mannerin yhdeksi merkittävimmistä suomalaisen modernismin runoilijoista. Hänen teoksensa tunnetaan ilmaisun melodisuudesta, syvyydestä ja herkkyydestä.

Marja-Leena Tuurna on toiminut äidinkielen lehtorina ja lukion rehtorina usean vuosikymmenen ajan. Työnsä ohessa hän on työryhmissä toimittanut useita äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoja sekä L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeenvaihtokokoelman yhdessä Anna Makkosen kanssa.

Eeva-Liisa Mannerin teoksiin Tuurna on perehtynyt lukioajoistaan asti, jolloin hän myös tutustui kirjailijaan. Keskustelut ja kirjeenvaihto Mannerin kanssa sekä tämän luomisprosessin tarkastelu avasivat uusia näkökulmia kirjailijan työhön ja elämään. SKS:n kirjallisuusarkistoon tallennetut haastattelut ja yllättävät kirjelöydöt Oxfordista tuovat merkittävän lisän elämäkertaan.