Markku Envall : Mikä keisarin on

Takakansi

"Kirjailija raivaa uutta maata. Ei itselleen vaan perässä tulijoille: lukijoille. Kun he valtaavat viljelykset, hän jatkaa pakoaan eli palkoaan edetä siihen korpeen, johon he eivät uskallaudu."

Markku Envall ei kirjoita julistaakseen lukijoilleen totuutta, vaan ajattelua kantavia voimia ovat terve epäilys ja sovinnaisuuksien karttaminen. Yllättäviin havaintoihin lähtevät liikkeelle läheltä: muistoista, kirjallisuudesta tai kohdatuista ihmisistä. Taide näkyy elämässä, elämä taiteessa.

Mikä keisarin on -teoksen fragmenttisissa ajatuksissa risteävät ja polveilevat vapaasti. Yhteen koottuina niissä kohoaa tärkeäksi myös kokoelman kompositio: tekstien vaikutus kasvaa yhdistelyn ja vastakkainasettelun kautta. Aiheina ovat muiden muassa uskon ja Jumalan, miehen ja naisen suhde, taide ja kirjailijan työ. Envall kirjoittaa ennakkoluulottomasti myös talouden ja vallan mahdeista, joiden toiminta avautuu paljaimmillleen niiden käyttämästä kielestä.

Markku Envallin edellinen teos oli Tanssia neulankärjellä (2008). Pitkän aforismin ja pienoisesseiden välimaastoon sijoittuvien fragmenttien kirjoittamisen hän aloitti teoksessa Kielta terävämpi giljotiini (2006).

Esittely

"Kirjailija raivaa uutta maata. Ei itselleen vaan perässä tulijoille: lukijoille. Kun he valtaavat viljelykset, hän jatkaa pakoaan eli pakkoaan edetä siihen korpeen, johon he eivät uskaltaudu."

Markku Envall ei kirjoita julistaakseen lukijoilleen totuutta, vaan ajattelun kantavia voimia ovat terve epäilys ja sovinnaisuuksien karttaminen. Yllättävätkin havainnot lähtevät liikkeelle läheltä: muistoista, kirjallisuudesta tai kohdatuista ihmisistä. Taide näkyy elämässä, elämä taiteessa.

Mikä keisarin on -teoksen fragmenteissa ajatukset risteävät ja polveilevat vapaasti. Yhteen koottuina niissä kohoaa tärkeäksi myös kokoelman kompositio: tekstien vaikutus kasvaa yhdistelyn ja vastakkainasettelun kautta. Teemoina käsitellään muiden muassa uskontoa ja Jumalaa, miehen ja naisen suhdetta, taidetta ja kirjailijan työtä. Envall kirjoittaa ennakkoluulottomasti myös talouden ja vallan mahdeista, joiden toiminta avautuu paljaimmilleen niiden käyttämästä kielestä.

Markku Envallin edellinen teos oli hänen ensimmäinen runokokoelmansa Ruuti etsii kipinää (2008). Pitkän aforismin ja pienoisesseiden välimaastoon sijoittuvien fragmenttien kirjoittamisen hän aloitti teoksessa Kieltä terävämpi giljotiini (2006).