Markku Lahtela : Prosessi

60-luvun kirjailijoidemme joukossa on harvoja, jotka ovat suomineet erilaisia tabuja ja pinttyneitä ajatustottumuksia yhtä rajusti kuin Markku Lahtela (s. 1936). Hän kääntää arvoja nurin, asettaa kyseenalaiseksi koko yhteiskunnan rakenteen ja tarkoituksenmukaisuuden tänällään. Lahtelasta on sanottu: »Anarkistiko? Piittaamaton hävittäjä, rienaaja, ilveilijä? Lahtelan vapaus on kaikkea muuta kuin anarkiaa: se on itsensä vapauttamista milloin minkäkin kuvitellun vallasta ja se on tajuamisen kasvua, omantunnon terästymistä.» (Aku-Kimmo Ripatti, Kainuun Sanomat)

Prosessi on Lahtelan neljäs proosateos. Se hahmottaa Kain, Irenen, Leon ja Marjutin maailmaa, sukupolvea, johon lapsena koettu sota on jättänyt pysyvän ahdistuksen. He saavat puhua itsensä tyhjiin, purkaa sisimmästään niin hyvän kuin huononkin, antautua mietteiden ja muistojen valtaan, huikaistua maailman ja elämän mysteereistä. Yrittäessään tiedostaa niitä vaikuttajia ja tekijöitä, jotka ovat muovaanneet heidät nykyiselleen, he joutuvat ottamaan kantaa edellisten sukupolvien, isiensä, isoisensä ja -äitiensä elämänasenteisiin ja normeihin. Riittäutuminen omaan kulttuuriperintöön, irrottautumisen vaikeus, epävihtymys ja toisaalta halu muuttua ja kasvaa ovat synnyttäneet kirjan, jossa etsintään pääsystä, tietä johonkin uuteen, vielä selkiintymättömään.