Markku Reimaa : Pohjoismaisia yhteyksiä : Saksan vallan varjossa 1940-1944

Takakansi

POHJOISMAIDEN YHTEISTYÖ OLI VAIHTOEHTO SAKSAN "UUDELLE JÄRJESTYKSELLE" EUROOPASSA.

Toisen maailmansodan voitosta taisteltiin niin maalla, merellä, ilmassa kuin ihmisten mielissäkin. Saksan voittokulkua aina Venäjän retken alkamiseen kesällä 1941 oli vastustamatonta. Tavoitteena oli Euroopan hegemonia, taloudellinen omavaraisuus ja uuden eurooppalaisen ihmisen "terve kulttuuri".

Pohjoismaat kokivat Saksan politiikan eri tavoin. Pohjoismaiden yhteinen tavoite oli 1930-luvulta alkaen ollut puolueettomuus ja pysyminen suurvaltaselkkauksien ulkopuolella, mutta se ei onnistunut. Kesällä 1945 Pohjola oli hajallaan, mutta kysymykset Pohjoismaiden talousunionista tai jopa valtiotai puolustusliitosta olivat olleet pohdinnassa jo sotavuosina.

Talvisodasta alkoi Pohjoismaiden solidaarisuuden etsintä. Kun Tanska ja Norja miehitettiin, kysyttiin, miten ylläpitää pohjoismaista elämänmuotoa uudessa tilanteessa. Tanska pyrki säilyttämään omit politiittisen itsenäisyyden, Norjassa se nujertui kokeilukarosseriksi mutta kansallista asemaa vaalittiin sissisodalla.

Suomi päätti taistella Saksan rinnalla talvisodan vääryyksien korjaamiseksi. Maa oli valmis mukautumaan Saksan johtamaan järjestelmään vapaaehtoisuuden pohjalta, vaikka suuri riippuvuus Saksan kaupasta ei antanutkaan paljon vaihtoehtoja.

Ruotsille Saksan kauppa tarjosi elintason säilyttämisen sota-ajan rajoituksista huolimatta. Ruotsin kannalta Suomi harjoitti väärää politiikkaa sekä Berliinin että Moskovan suuntaan. Sodasta irtauduttaessa Helsingin ja Tukholman suhteet olivat tulehtuneet.

VTT Markku Reimaa (s. 1943) on pitkän linjan diplomaatti. Hän on toiminut mm. Suomen ETYK-suurlähettiläänä Wienissä ja aseistariisuntalähettiläänä Genevessä.

Esittely

Toisen maailmansodan voitosta taisteltiin niin maalla, merellä, ilmassa kuin ihmisten mielissäkin. Saksan voittokulku aina Venäjän retken alkamiseen kesällä 1941 oli vastustamaton. Kirjassa kerrotaan, kuinka Pohjoismaat reagoivat Saksan valtapyrkimyksiin ja tavoitteeseen luoda uuden eurooppalaisen ihmisen "terve kulttuuri".

Pohjoismaiden yhteinen päämäärä oli 1930-luvulta alkaen ollut puolueettomuus ja pysyminen suurvaltaselkkausten ulkopuolella, mutta se ei onnistunut. Sota repi pohjolan hajalle, mutta kysymykset Pohjoismaiden talousunionista tai jopa valtio- tai puolustusliitosta olivat pohdinnassa jo sotavuosina. Saksan sodanaikaisen politiikan ne kokivat eri tavoin.

Talvisodasta alkoi Pohjoismaiden solidaarisuuden testi. Kun Tanska ja Norja miehitettiin, kysyttiin, miten ylläpitää pohjoismaista elämänmuotoa uudessa tilanteessa. Tanska pyrki säilyttämään omat poliittiset instituutionsa, Norjassa oma natsipuolue oli kovakouraisesti mukana saattamassa valtaan uutta järjestystä.

Suomi päätti taistella Saksan rinnalla talvisodan vääryyksien korjaamiseksi. Maa oli valmis mukautumaan Saksan johtamaan järjestelmään vapaaehtoisuuden pohjalta, vaikka suuri riippuvuus Saksan kaupasta ei antanutkaan paljon vaihtoehtoja.

Ruotsille Saksan kauppa tarjosi elintason säilyttämisen sota-ajan rajoituksista huolimatta. Ruotsin kannalta Suomi harjoitti väärää politiikkaa sekä Berliinin että Moskovan suuntaan. Sodasta irtauduttaessa Helsingin ja Tukholman suhteet olivat tulehtuneet.

VTT Markku Reimaa (s. 1943) on pitkän linjan diplomaatti. Hän on toiminut mm. Suomen ETYK-suurlähettiläänä Wienissä ja aseriisuntalähettiläänä Genevessä.