Markku Salomaa : Kylmän sodan toinen erä

Takakansi

KYLMÄN SODAN TOINEN ERÄ ON KÄYNNISSÄ.
Ukrainan kriisistä ja sitä edeltäneestä Georgian konfliktista alkaen on käynyt selväksi, että kylmä sota ei päättynytkään 25 vuotta sitten. Silloin oli käyty vasta ensimmäinen erä.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole hyväksynyt lännen voittoa kylmässä sodassa. Hän pitää Neuvostoliiton romahdusta historian suurimpana virheenä. Kolmannen kautensa alusta Putin on ryhtynyt kovin ottein korjaamaan tätä virhettä. Se on aloittanut kylmän sodan toisen erän.
Kylmän sodan toinen erä käsittelee 2010-luvun geopolitiikkaa perin pohjin. Sen ymmärtämiseksi on tunnettava menneisyyttä: Yhdysvaltain idealismia toisen maailmansodan jälkeen, Neuvostoliiton suoraviivaisia valtapyrkimyksiä seuranneina vuosikymmeninä, ydinasesaetasapainoa ja esimerkiksi suomettumista selviytymisstrategiana.
Kylmän sodan asenteet ja asetelmat ovat palanneet voimakkaasti. Dosentti Markku Salomaa päätyy runsain tosiasioin perustellussa analyysissään siihen, että mikäli Putin saa vielä neljännen kauden, kylmän sodan loppuerä nähdään joskus vuosina 2018-2024.

VTT Markku Salomaa on Euroopan sotahistorian dosentti, jolta on aikaisemmin julkaistu muun muassa teokset Puhutaan Natosta ja Erikoisjoukot iskevät ensimmäisenä.

Esittely

Ukrainan kriisistä ja sitä edeltäneestä Georgian konfliktista alkaen on käynyt selväksi, että kylmä sota ei päättynytkään 25 vuotta sitten. Silloin oli käyty vasta ensimmäinen erä. Salomaa osoittaa kirjassaan, että kylmä sota ei ollut erillinen episodi kansainvälisessä politiikassa, vaan konfliktilla on pitkä tausta ja se jatkuu edelleen.

Kylmän sodan asetelmat saivat alkunsa jo maailmansotien välisenä aikana. Toisen maailmansodan aikana Yhdysvallat antoi mittavaa sotilasapua Neuvostoliitolle. Rauhan tultua nämä aseet suunnattiin länteen: alkoi kylmä sota.

Kirja esittää, kuinka Vladimir Putin on palannut voimapolitiikalla ajettuun geopolitiikkaan. Runsain faktoin perusteltu analyysi osoittaa, että käynnissä on Venäjän historian suurin varusteluohjelma, ja maa on myös alentanut ydinaseiden käyttökynnystään. Putin ei hyväksy lännen voittoa kylmässä sodassa, ja hän pitää Neuvostoliiton romahdusta historian suurimpana virheenä, eikä Venäjä enää luota YK:n ja ETYJ:n välitykseen. Kaikkialla rajoilla ? myös Suomen läheisyydessä ? pidetyt suuret sotaharjoitukset kertovat siitä, että Venäjä tavoittelee paluuta Neuvostoliiton suuruuteen.

Kylmän sodan toisen erän aloitti Putin. Mikäli hän saa vielä neljännen kauden, loppuerä nähdään joskus vuosina 2018"2024.

VTT Markku Salomaa on Euroopan sotahistorian dosentti, jolta on aikaisemmin julkaistu muun muassa teokset Puhutaan Natosta ja Erikoisjoukot iskevät ensimmäisenä.