Marko Nenonen : Lapiolinjalla : työttömät pakkotöissä 1948-1971

Takakansi

Työttömyyskorvauksesta tuli arkea vasta 1970-luvun alussa. Sitä ennen kymmeniätuhansia miehiä ja tuhansia naisia laitettiin työttömyystöihin ja lähetettiin parakkikyliin kauaksi kotoaan. Joistakin siirtotyömaista kasvoi pieniä kaupunkeja.

Työttömyystöissä kiersivät samat miehet kuin metsän ja uittotöissä. Tukkijätkän elämää aikalaistet värittivät rempseät kuvitelmat, mutta parakkikylien lapiojäätkän arkea eivät romanttiset väreet silotelleet. Lapio oli tärkeä työkalu hyvinvointi-Suomen rakentamisessa. Riski ja pysyvä mies näytti kuntonsa lapiolla, mutta tarina ei olisi Suomesta, jollei nainen olisi tarttunut lapioon ja kirveeseen.

Siirtotyömaat olivat unohdu. Niistä ei ole tehty akateemisia tutkimuksia, eivätkä poliitikot kerro niistä muistelmissaaan, sillä siirtotyömaat olivat väärää politiikkaa, jota kukaan ei muista puolustaneensa. Marko Nenosen kirja onkin ensimmäinen suurelle yleisölle kirjoitettu teos siirtotyömaista ja työttömyystöistä Suomessa.

Esittely

Työttömyyskorvauksesta tuli arkea vasta 1970-luvun alussa. Sitä ennen
kymmeniätuhansia miehiä ja tuhansia naisia laitettiin työttömyystöihin ja lähetettiin
parakkikyliin kauaksi kotoaan. Joistakin siirtotyömaista kasvoi pieniä kaupunkeja.
Työttömyystöissä kiersivät samat miehet kuin metsä- ja uittotöissä. Tukkijätkän elämää
aikalaiset värittivät rempsein kuvitelmin, mutta parakkikylien lapiojätkän arkea eivät
romanttiset vireet silotelleet. Lapio – legendaarinen pilneessin vitonen – oli tärkeä työkalu
hyvinvointi-Suomen rakentamisessa. Riski ja pystyvä mies näytti kuntonsa lapiolla, mutta
tarina ei olisi Suomesta, jollei nainenkin olisi tarttunut lapioon ja kirveeseen.
Siirtotyömaat olivat unohtua. Niistä ei ole tehty akateemisia tutkimuksia, eivätkä poliitikot
kerro niistä muistelmissaan, sillä siirtotyömaat olivat väärää politiikkaa, jota kukaan ei
muista puolustaneensa. Nenosen kirja onkin ensimmäinen suurelle yleisölle kirjoitettu teos
siirtotyömaista ja työttömyystöistä Suomessa.

Marko Nenonen on tutkinut mm. noitia ja noitavainoja sekä liikenteen ja hevosen historiaa.
Hän on Tampereen yliopiston historian dosentti ja yliassistentti.