Marko Putkonen : Matkaliput, olkaa hyvä : romaani

HYVÄÄTEKEVÄ JA PUHUTTELEVA KERTOMUS TAVALLISEN PIENEN IHMISEN AINUTKERTAISESTA JA AINUTLAATUISESTA ELÄMÄSTÄ

Marko Putkosen teksti on kokenut muodonmuutoksen: 'Kulkurin korvarenkaaan' raju meno ja juurettomuuden tunnut ovat vaihtuneet hiljaiseen pohdiskeluun ja lujaan, juurtumista ja jatkumista tähdentävään elämänotteeseen. Konduktööri Vilho Kymäläinen on jo matkansa tyvenessä illassa. Ei elämä ole häntä suinkaan hellästi pidellyt, mutta hän on oppinut tärkeimmän: toimimaan sovussa sen eri tekijöiden kanssa. Hänen taustaanaan ovat lapsuus vähähiljaisen osuuden punnin poikana, sisimpiä myöten koettu ja koeteltu työvaaneata ja rakastetun nuoren naimnn kuolema.
Likl 40 vuotta Kymäläinen on ollut rautatieellä. Hän on kasvanut kiinni työnsäähän, nauttinut junista ja junayhteisöstä, kokenut monet rautattieaman ihmeellisyydet. Hänen yksinäisiin ystäviinsä sisältyy Kalliossa, kolmiykkösessä, asuvia vanhoja rautatieasukkaita, — jotka salatuista syistä ovat lähes kevyenieleisen muodikkaat —, ikkunalla vehreät ruukkukukat — joiden keskellä rehottaa, kas kummaa, jättimäinen piharatamo. Vähän velvollisuudenväritteistä seurustelua menevän Osmo-veljen perheessä, lehtien ja kirjojen tarkkaa tutkistelua, ja yksi läheinen ystävä, lihava sekatavarakauppias Evert Kytönen. Maisu, reheväoloinen leskirouva, ja nuori Mikko, maalta tullut veljenpoika, joka on luisunut Helsingin ryppyporukoihin, ovat kaksi uutta ihmistä Vilho Kymäläisen järjestäytyneessä maailmassa, jonka perusteita vielä kerran tutkailaan.