Markus Leppo : Talonpoikaistalot : bondgårdar : peasant houses

Maaseudullamme on aarteita. Säilyttäkää toki, suojelkaa! Näin puhuttelee katselijaa tämä vaikuttava teos, jossa vanhan talonpoikaisarkkitehtuurin ja modernin valokuvauksen taiteen kauneusarvot täydentävät toisiaan. Kuvat esittelevät pääasiassa eteläpohjalaisia rakennuksia, niiden yksityiskohtia ja sijoittumista ympäristöön. Asuinrakennusten ohella on kuvattu aittoja, riihiä, savuja, latoja, kylämaisemia, rakennusryhmiä. Ihasteltavaksi avautuu milloin hirsiseinän elävä pinta, nurkkakiiitos tai koristeellinen tuuliviiri, milloin ovi, ikkuna, jykevä uuni tai lakeutta hallitseva tuulimylly. Kuvauskohteiden valintaperusteina ovat olleet kuvaajan mieltymys, rakennuksen arkkitehtoniset suhteet, sen sopeutuminen käyttötarkoitukseensa ja maisemaan. Valokuvia täydentävät haastattelut, joissa paikkakuntalaiset kertovat omalla murteellaan, miten näitä taloja on rakennettu, asuttu ja yhä vieläkin asutaan.

Markus Lepon läpimurtovuosi valokuvaajana oli 1967. Silloin ilmestyi hänen ensimmäinen kirjansa Vaivaisukot, ja Yhdysvaltain tiedotusvälineet lisäsivät hänet suuren New Yorkia käsittelevän valokuvanäyttelyn. Sen jälkeen hänen valokuviaan on nähty useissa yksityisnäyttelyissä sekä taidekokoelmissa Suomessa ja Ruotsissa. Lepon valokuvaukselle on ominaista pelkistäminen ja turhien tehokeinojen karsiminen. Kuvien ilme on samalla kertaa ajaton ja moderni.