Martin Pistorius : Mykkä huuto : Poika, joka jäi oman kehonsa vangiksi

"Oletko nähnyt elokuvia, joissa joku herää aaveena, mutta ei itse tiedä olevansa kuollut? Sellaiselta minusta tuntui, kun huomasin ihmisten katsovan suoraan lävitseni. Yritinpä miten kovasti tahansa anoa ja huutaa, en saanut heitä huomaamaan minua."

Vuonna 1988 kaksitoistavuotias Martin Pistorius palasi koulusta valittaen kipeää kurkkuaan. Hän ei koskaan palannut takaisin kouluun. Mystiset oireet valtasivat Martinin kehon. Kahdentoista kuukauden kuluessa sairaus vei häneltä sekä puhe- että liikuntakyvyn täysin. Lääkärit olivat neuvottomia, ja Martin vajosi koomankaltaiseen tilaan eikä enää reagoinut ulkoisiin ärsykkeisiin.
Kukaan ei tiennyt, että vaikka Martinin keho pysyi täysin halvaantuneena, hänen mielensä palasi viisi vuotta myöhemmin eloon. Vain tajutakseen elävänsä pahimmassa mahdollisessa painajaisessa. Martin ei kyennyt kertomaan kenellekään, että hänen reagointikyvytönä kehonsa sisällä eli vankina älykäs ja tunteva ihminen, joka oli oien toisten kaikkeista ympärillään tapahtuvista asioista.
Martin Pistoriuksen matka takaisin elämään oli hidas ja raskas. Maailmanmenestykseksi nousseessa kirjassaan hän kertoo itse noista kahdestatoista pitkästä vuodesta, julmien hoitajien väkivallasta ja kommunikaatiokyvyn puutteen aiheuttamasta tuskasta. Mutta kirja on myös ainutlaatuinen kertomus toipumisesta, sitkeydestä, uuden yhteyden löytymisestä, rakkaudesta ja elämän voitosta.