Martti Häikiö : Presidentin valinta : miten valtionpäämiehet on Suomessa valittu, millaisiin poikkeusmenetelmiin valinnoissa on turvauduttu ja miksi presidentin toimikautta jatkettiin kokonaan ilman vaalia vuonna 1973

Miten valtionpäämiehet on Suomessa valittu, millaisiin poikkeusmenetelmiin valinnoissa on turvauduttu ja miksi presidentin toimikautta jatkettiin kokonaan ilman vaalia vuonna 1973?

Suomen valtionpäämiehen valintatapoja on ollut miltei yhtä monia kuin miehiäkin. Kyse on aina ollut politiikasta: voimakkaiden henkilöiden ja juonittelevien puolueiden kädenväännöstä, jossa valtiosääntö on saanut taipua ja johon ulkovallat ovat parhaansa mukaan sekaantuneet.

Sodan jälkeen valtiolliset asiat kertyvät Urho Kekkosen ja hänen ulkopoliittisen linjansa ympärille. Mikä sai Kekkosen jatkamaan vielä kolmannen presidenttikauden jälkeen, vaikka hän oli ilmoittautunut, että "eduskokkasi ei halua eikä suostu"? Mitkä olivat ne poikkeukselliset syyt, joiden vuoksi Kekkosen kautta jatkettiin ilman vaalia? Oliko taustalla syvällinen ulko­ poliittinen kriisi vai upottiko Kekkosen kilpailijaehdokas Ahti Karjalaisen ja Mauno Koiviston taitavassa presidenttipelissä?

Helsingin kriisin yksityiskohtainen katsaus: dosentti Martti Häikiö on käynyt läpi valtionpäämiesten valinnan historiassa ja Urho Kekkosen vaalivaiheet sodanjälkeisissä oloissa. Teoksessa haastatellaan keskeisiä 1970­ luvun draamaa, hallituksen ja eduskunnan selkärankaa, Teuvo Auran, Rafael Paasion ja Kalevi Sorsan ministeriöstä. Taustalla oli taistelu ulkopoliitikan suunnasta, EEC-sopimuksesta, puolueettomuudesta ja idänsuhteista.

Teos on ensimmäinen perustutkimus lähihistorian merkittävimpiin kuuluvasta käänteestä. Se rakentuu uusiin haastatteluihin ja dokumentteihin sekä laajaan muistelma-aineiston kokoamiseen yhtenäiseksi kuvaukseksi.

Teos sisältää tiedot kaikista itsenäisyyden ajan presidentinvaaleista. Se on kävittäkelpoinen taustakirja valmistauduttaessa edessä oleviin vaaleihin.