Martti Häikiö : Suomen leijona

Takakansi

Kansakunnan perustajaisä P. E. Svinhufvud on keskeinen hahmo, kun muistetaan itsenäistymisvaiheita

"Svinhufvudin henkilökohtainen elämä lain ja väkivallan veitsenterällä pakotti kirjoittamaan jännityskertomuksen. Seuraan hänen henkäiseviäpäivä vaiheitaan jopa tunti tunnilta: selvittäniöin yön yli ja mitä huominen tuo tullessaan? Haaksirikkoja, erottamisia, 50 asteen pakkasia, yöllisiä neuvotteluja kapinalaivassa, pakoyrityksiä - kaikki keskellä maailmanhistorian myrskyjä."

Martti Häikiön kirjoittama Suomen leijona avaa Suomen itsenäistymisen vaiheet kiehtovasti. Tarina seuraa Pehr Evind Svinhufvudia (1861–1944) murhaajan puolustussasianajajaksi, eduskunnan puhemieheksi ja Siperian karkotuksee, pääministeriksi ja maan alle punaisten hallitsemassa Helsingissä, valtionhoitajaksi, valtionhoidon aikana valitsijaksi, presidentiksi ja Mäntsälän kapinan kukistajaksi. Svinhufvud halusi ja osasi pelastaa kansakuntansa ahdistetuutta oliitukselta, itsenäisyytemme ja kansanvallan pelastaja.

Professori Martti Häikiö on historiantutkija, jonka edellisistä töihin kuuluvat teokset Suomen presidenttien valinnosta, V. A. Koskenniemeestä ja talvisodasta. Hän on julkaissut useita teoksia sivistyksen ja yritysten historiasta. Hän toimii Paasikivi-Seuran ja P. E. Svinhufvudin muistosäätiön johdossa.

Itsenäisen Suomen ensimmäinen lippu oli punakeltainen leijonalippu. Toukokuussa 1918 se vaihdettiin siniristilippuun, jossa oleva kruunu poistettiin muutama vuosi myöhemmin.

Esittely

Itsenäisyysmies Pehr Evind Svinhufvud oli periaatteen ja toiminnan mies, ja professori Martti Häikiön elämäkerta Suomen leijona on kirjoitettu sen mukaan. Teos seuraa Svinhufvudin vaiheita murhaajan puolustusasianajajaksi, Siperian karkotukseen, punaisten hallitsemaan Helsinkiin, kuninkaanvaalin pyörteisiin ja Mäntsälän kapinan kuumeisiin hetkiin.

Pääministeri Svinhufvud johti Suomen itsenäistymistä vuosina 1917-1918. Sisällissodan aikana hän joutui piilottelemaan Helsingissä, kunnes pakeni Saksan ja Ruotsin kautta Vaasaan johtamaan hallitusta.

Hänet valittiin itsenäisen Suomen ensimmäiseksi valtionpäämieheksi toukokuussa 1918. Valtionhoitajakauteen osuivat kapinallisten tuomitsemista varten perustetut valtiorikosoikeudet ja traagiset vankileirit sekä Saksan häviön myötä päättynyt yritys valita Suomelle kuningas. 1920-luvulla Svinhufvud toimi talouselämän luottamustehtävissä.
Hän osallistui rivimiehenä suojeluskuntatoimintaan, ja hänestä kehittyi mestariluokan ampuja.

Svinhufvud palasi politiikkaan 1930-luvun alussa. Presidenttinä ”Ukko-Pekka” lannisti arvovallallaan oikeistoradikaalien Mäntsälän kapinan vuonna 1932 ja luotsasi Suomen pohjoismaiselle linjalle.

Suomen leijona kertoo Svinhufvudista eduskunnan puhemiehenä ja oikeusvaltion rakentajana. Hän toimi tuomarina, asianajajana, lainvalmistelijana ja oikeuskanslerina. Pitkälti hänen ansiostaan kansanvalta säilyi läpi yhden kapinan ja toisen kapinayrityksen. Hänestä tuli valtiollisen vapauden maamerkki.

Valtiotieteen tohtori ja professori Martti Häikiö (s. 1949) on päätoiminen historiantutkija. Hän on kirjoittanut ja toimittanut useita teoksia kansainvälisen politiikan ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan historiasta. Martti Häikiö on toiminut Helsingin yliopiston poliittisen historian dosenttina vuodesta 1978.