Martti Merenmaa : Kaksi laituria

Martti Merenmaan edellisestä romaanista »Penjami, vaeltaja» kirjoitti prof. Lauri Viljanen: 'Se on suurimittaisen kertomataiteen näyte. Hän on vahvistanut asemaansa yhtenä kaikkein ensimmäisistä kertojistamme.' Tästä romaanistaan kirjailija sai suuren 'Maila Talvion palkinnon'.

Nyt Martti Merenmaa on saanut valmiiksi uuden, kauan kypsyttelemänsä teoksen, jonka värikäs tapahtumasarja on sijoitettu aitoon suomalaiseen maalaisympäristöön.
Tummavetisen Mustasalmen vastakkaisilla rannoilla on kaksi laituria. Toinen kuuluu Mustasalon talolle, jota isännöi huonokuuloinen Eero-ukko, toinen vastapäiselle Kyllösen tilalle. Eeron talossa eletään patriarkaalista, paikalleen pysähtynyttä elämää; Kyllösellä mennään eteenpäin, siellä tuntuu uuden ajan sosiaalisen elämän tahti.
Kun Mustasalon musikaalinen Heikki-poika saapuu kotiinsa nuoren vaimonsa Helenan kanssa, särkyy talon hiljaiselo. Helena on oikukas, verevästi elävä nuori nainen, jota appean rauha ei tyydytä. Hän tuntee kuuluvansa henkisesti siihen maailmaan, jota naapuritalo taloudellisessa omahyväisyydessään edustaa. Heikki taas viipyilee luonnon syvissä tunnelmissa, joista saa innoituksen sävellystyölleen, elämänsä ainoalle ja todelliselle tarkoitukselle. Harmonia vaihtuu epäsoinnuksi. Nuorten rakkaus pakenee ja tilalle tulee ymmärtämyksen puute, lopulta viha. Mutta rakkauden pakeneminen merkitsee Heikille kuitenkin sisäistä voittoa: hän löytää oman aidon äänenpainonsa, jonka purkaa suuren sävellyksensä. Sekä Heikki että romaanin kaikki tyypit ovat keskittäneet suuren luomis­työnsä näiden kahden laiturin välille, kahden keskenään sovittamattoman maailman kuvaukseen.