Martti Turtola : Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho 1939-1940

Takakansi

Miksi Virossa käydään patsaskiistoja? Miksi Pronssisoturin siirto Tallinnassa keväällä 2007 johti väkivaltaisiin mielenosoituksiin? Oliko kysymyksessä venäläisten patsas, 'miehittäjien muistomerkki'?
Viron historia sisältää suomalaiselle kysymysmerkkejä, mutta isänmaan historia ei ole selvä edes virolaisille itselleen. Viron itsenäisyyden menetykseen vuosina 1939-1940 liittyy edelleen monia myyttejä, joita historiantutkimus on vasta hiljattain alkanut avata.
Kirjassa selvitetään Viron ensimmäisen itsenäisyyden ajan johtajien, presidentti Konstantin Pätsin ja etenkin kenraali, ylipäällikkö Johan Laidonerin (1884-1953) osuutta valtaan hivuttaen kartalla ja Viron yhteiskunnan tuhoutumisessa. Onko Virolla oma ajopuunsa, joka olisi upotettava, kuten Suomessa tehtiin jo vuosikymmeniä sitten?

Arvostettu historioitsija jatkaa Viron lähihistoriaa koskevaa tutkimustyötään ja ottaa kantaa myös maan päivänpolttaviin kysymyksiin.

Esittely

Martti Turtola avaa Viron itsenäisyyden menetykseen 1939-1940 liittyviä myyttejä.

Miksi Virossa käydään patsaskiistoja? Miksi "Pronssisoturin" siirto keväällä 2007 Tallinnassa johti väkivaltaisiin mielenosoituksiin"

Valtiotieteen tohtori Martti Turtola avaa kirjassaan rohkeasti Viron historian myyttejä, jotka liittyvät myös maan ajankohtaisiin, polttaviin kysymyksiin.

Turtola osoittaa, että Viron sodan ajan diktatorinen johto, presidentti Päts ja kenraali, ylipäällikkö Laidoner tarttuivat syksyllä 1939 täysin tietoisesti Moskovasta "ojennettuun käteen" - samaan jota oli ojennettu suomalaisille ns. Jartsev-neuvottelujen yhteydessä 1938-1939 ja jonka Suomi päättäväisesti torjui.