Martti Valkonen : Suomettaminen jatkuu yhä : Moskovan-kirjeenvaihtajan näkökulma Suomen ja itänaapurin suhteisiin kolmannesvuosisadan ajalta

Suomettuminen on Suomen suurin valtiollissalaisuus, joka voidaan purkaa vain keskustelemalla. Tämä on keskeinen teema Martti Valkosen kertomuksessa suomalaisen ulkomaankirjeenvaihtajan kahdeksan vuoden kokemuksista Moskovassa niin Neuvostoliiton kuin Venäjänkin aikana ja kotimaassa saaduista työkokemuksista.

Neuvostoliitto sai 1973 uutiseksi lehdistöpöykälän valtioverkaille kommunikoiden tekstin. Se velvoitti tiedotusvälineet edistämään maiden sydämellisiä suhteita sen sijaan, että tiedotusvälineiden olisi annettu vapaasti välittää tietoja ja kommentoida tapahtumia. Lehdistöpöykälästä tuli ulko- ja sisäpolitiikan ase. Uusi Suomikin suomettui, koska suomettajat uhkasivat taloudellisin seuraamuksin erityisesti vientiteollisuutta.

Neuvostoliiton romahdettua uusi Venäjä julisti vapauden aatetta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Se ilmoitti pyrkivänsä rakentamaan oikeusvaltiota ja kansalaisyhteiskuntaa niin kuin länsimaissa. Pian se kuitenkin alkoi palata entiselle neuvostotielle ja sen asennoituminen myös Suomeen muuttui. Venäjän diplomaattit ovat jatkaneet neuvostotyylisä Suomen painostamista, suomettamista. Se kohdistuu myös julkiseen sanaan, jonka piirissä vielä monet elävät kuin lehdistöpöykälä olisi yhä olemassa velvoittavana.

Myös Helsingin Sanomat on käyttäytynyt kuin altis suomettumisen kohde. Suomen suurin sanomalehti on välttänyt kriittistä journalismia Venäjän asioista aivan niin kuin Venäjän diplomaattiset edustajat ovat Helsingin Sanomilta vaatineet. Valkonen erittelee Helsingin Sanomien julkaisemista tekstejä ja kertoo itse kohtaamistaan ongelmista lehden toimittajana niin Moskovassa kuin Helsingissäkin. Hän ehdottaa perusteellista keskustelua suomettamisesta ja suomettumisesta, jotta Suomessa kyettäisiin avoimesti purkamaan menneisyyden taakka.