Matti Klinge : Bernadotten ja Leninin välissä : tutkielmia kansallisista aiheista

Suomen kulttuurin ja koko kansallisen identiteettimme kehittyminen luetaan tavallisesti suomalaisten oman yhdentymispyrkimyksen ansioksi. Mutta voidaanko asia nähdä niinkin, että Suomi oli se osa Ruotsin valtakuntaa, joka 1809 jäi ulkopuolelle, kun Ruotsi keskittyi uuden Bernadottien kuningashuoneen johdolla ruotsalaisuuden rakentamiseen — ja 1917 jäi niinkin vanhoilleen, kun Venäjä siirtyi vallankumouksen tietä uuteen aikakauteen? Miten suomalaisista tuli suomalaisia? Fil.tri Matti Klinge, Ylioppilaskunnan historian ja Vihaan veljiä -teoksen kirjoittaja, pyrkii teoksessaan osoittamaan, että tunnettu kehotus »Olkaamme siis suomalaisia» ei ollut aikanaan mikään toteamus, vaan ohjelma. Suomalaisuuden rakentaminen 1800-luvulla on punaisena lankana tutkielmissa, joissa tarkastellaan kansan ja isänmaan käsitteitä, maiseman ja isänmaankuvan yhteyksiä, suurmieskulttia ja historiankirjoituksen kysymyksiä. Erityisen pohdinnan kohteena on Itä-Suomen, etenkin Viipurin, merkitys välitysalueena itäänpäin sekä tähän liittyvä keskustan ja laita-alueiden problematiikka.