Matti Klinge : Helsingin yliopisto 1640-1990 2 : Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1808-1917

Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston asema vuonna 1809 luodussa Suomen Suuriruhtinaskunnassa oli keskeinen. Siellä koulutettiin maan virkamiehet, papit, opettajat ja lääkärit; sen merkitys Suomen hallinnollisen ja henkisen elämän kehittäjänä ja samalla kansallisen ajattelun ja kansalaisajattelun edistäjänä oli olennainen. Yliopisto oli koko suuriruhtinaskunnan kauden Suomen tieteellisen, poliittisen ja kirjallisen elämän sekä musiikkielämän keskus. Tätä kuvastavat Turun ja sittemmin Helsinkiin valmistuneet komeat yliopistorakennukset sekä ylioppilaiden oman aktiivisuuden tuloksena syntynyt (Vanha) Ylioppilastalo ja näyvä ylioppilasliike. Yliopiston vaikutus säteili koko maahan niin ylioppilasnuorison saamaan opin ja aatemaailman kautta kuin yliopiston opettajien monipuolisen poliittisen ja sivistyksellisen kansanvalistimina myötä. Erityistä mielenkiintoa herättää yliopiston toi suhde Venäjään; yliopiston vaikutus oli keskeinen niin lojaalistien kuin vastustavan mielenlaadun muotoutumisessa.

Helsingin Yliopiston historiasta tulee kokoelmaisen. Ensimmäinen osa Kuninkaallinen Turun Akatemia 1640-1808 kuvaa yliopiston historiaa aikana, jolloin Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa ja yliopiston sidokset siihen määräävän voimakkaita. Käsillä oleva toinen osa käsittää varsinaisen suuriruhtinaskunnan tarpeeksi ja myöhempää vaihetta itsenäistymisen aikana vuodesta 1917 juhlavuoteen 1990.

Helsingin Yliopiston historia on Suomen sivistyshistorian ja poliittisenkin historian perusteoksia, laajaan primääritutkimukseen ja kirjallisuuteen perustuva yleisesitys. Se muuttaa vallitsevia käsityksiä monessa suhteessa ja valaisee kulttuurimme muodostumista uusista näkökulmista. Teoksen runsas kuvitus on arvokas ja harvinainen.