Matti Klinge : Ylioppilaskunnan historia 1-4

Ylioppilaiden osuus Suomen historiassa on niin keskeinen, että Ylioppilaskunnan historia on myös maamme viimeisten puolentoistasadan vuoden yleinen aatehistoria. Kehitys on heijastunut ja usein suorastaan tapahtunut ylioppilasmaailmassa. Tämän merkityksellisyytensä vuoksi Ylioppilaskunnan historia on ollut suunnitteilla jo vuosikymmeniä. Tohtori Matti Klingin monivuotisen tutkimustyön tuloksena on syntynyt neliosainen kirjasarja.

Teos alkaa Yliopiston muutosta Helsinkiin 1828 ja tarkastelee ylioppilaita Runebergin ja Snellmanin aikana, hahmottamassa itseään «valon vartiojoukoiksi». Ylioppilaiden järjestöelämän kehittyminen tuli edellytykseksi koko maan kulttuurikehitykseen vaikuttamiselle. Teoksen osa käsittelee aikaa 1853-1871, jolloin ylioppilaat edustivat kansalaismieltä näkyvimmin ja raivasivat tietä 1860-luvun liberaalisen murroksen toteutumiselle. Kolmas osa ulottuu itsenäistymiseen asti ja siinä tulevat esiin kansallisuus- ja kielikiistojen taisteluvaihe ja jälkikausi, uuden maailmankatsomuksen murros ja poliittisesti tapahtumätäyteinen aika tämän vuosisadan alussa. Kaikessa tässä ylioppilailla oli edelleen keskeinen mielipiteen ilmentäjän osa. Neljäs osa ulottuu vuodesta 1918 aina 1960-luvun taitteeseen saakka. Sen pääteemana on itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä hallinneen Akateemisen Karjala-Seuran valta, vaikutus - ja sen vastustaminen. Kiell taistelun, lapuanliikkeen ja puolustusharrastuksen ajasta tullaan 1940-luvun uusiin arviointeihin ja nykyhetken lähitaustaan.