Matti Kojo (toim.) : Ydinvoima, valta ja vastarinta

Takakansi

Suomen ydinvoimapolitiikka on monin tavoin ainutlaatuista. Varsinkin muualla Euroopassa ydinvoiman lisärakentamiseen suhtaudutaan kielteisemmin kuin Suomessa.
Suomi on poikkeus myös ydinjätepolitiikassa: Eurajoki oli ensimmäinen kunta koko maailmassa, joka hyväksyi runsasaktiivisen ydinjätteen loppusijoituksen alueelleen, ja eduskunta hyväksyi periaatepäätöksen. Miksi ihmeessä Suomella on ollut niin kiire?

Ydinvoima, valta ja vastarinta ruotii kriittisesti ja selkeästi suomalaista ydinvoimapolitiikkaa, etenkin päätöstä rakentaa uusi ydinreaktori.

Kirjoittajat ovat vuosien ajan seuranneet energiakeskusteluja virkamiesten neuvotteluhuoneissa, poliittisen eliitin päätöksentekokoneistoissa, tiedotusvälineissä ja mielenosoittajien keskellä.

Esittely

Tämä kriittinen, analyyttinen ja kansantajuinen teos synnyttää yhteiskunnallista keskustelua
Suomessa viime vuosina tehdyistä ydinenergia-alan poliittisista päätöksistä. Kirjassa palautetaan
mieliin myös aikaisempien vuosikymmenten tapahtumia ja asetetaan viime vuosien suurten
poliittisten päätösten palasia paikoilleen.

Eduskunta on kaksi kertaa ottanut kantaa viidennen ydinreaktorin rakentamiseen, ensimmäisen
kerran sitä vastaan, sitten puolesta. Suomen eduskunta on myös hyväksynyt ensimmäisenä koko
maailmassa ydinvoimayhtiöiden hankkeen haudata ydinjätteitä peruskallioon. Ratkaisevan tärkeä
on ollut myös vuoden 1994 lainmuutos, jonka jälkeen ydinjätteiden vienti ulkomaille on ollut
kiellettyä.

Myös ilmastopolitiikassa on tapahtunut paljon: Suomi on ollut mukana kansainvälisissä
ilmastokokouksissa vaatien ilmastopolitiikkaa, joka hidastaisi ilmastonmuutosta
hiilidioksidipäästöjä rajoittamalla eli vähentämällä mm. fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Valitettavasti maailmanlaajuinen ilmastopolitiikka on kuitenkin vielä lapsenkengissään ja
hiilidioksidipäästöt kasvavat.

Miltä siis energiapoliittinen kokonaisuus näyttää? Millaista keskustelua näistä suurista linjauksista
käytiin julkisuudessa ja vallan käytävillä? Kuinka demokraattisia ja rationaalisia päätökset olivat?
Millainen oli kansalaisyhteiskunnan rooli?

Kirjoittaja ja aiheet:
Tapio Litmanen: Kamppailu ydinteknologian riskeistä Suomessa
Milka Sunell: Ovela ydinvoimapeli
Jouni Nissinen: Kansalaisjärjestöjen Valtavirta-verkosto
Simo Kyllönen: Ydinvoiman ilmastonmuutos
Harri Lammi: Ydinteknologia & poliittinen päätöksenteko Suomessa
Matti Kojo: Eurajoen tie ydinjätehaudaksi
(Iida Simes: Loppusanat: Miksi ei ydinvoimaa)