Matti Kurjensaari : Kansalaiskirja : muotokuvia muistista

Linkomies, Palolampi, Jylhä, Sarkia, Haanpää, Turtiaine, Hella Wuolijoki, Uuno Laakso, Aku Korhonen, Hertta Kuusinen, Leskinen, Simonen, Raoul Palmgren, Linna, Touko Markkanen, Koivisto, Tarmo Manni, Harri Kaasalainen, Max Jakobson, Aarne J. Aarnio, Sakari Tuomioja, Hetemäki, Rihtniemi, Vennamo, Karjalainen, Sinisalo, Saarinen.

Kansan historian eri ajanjaksot kasvattavat erilaisiin yhteiskunnallisiin elämäntapoihin ja laitoksiin nimeltään erilaisia ihmisiajeja, joista otetut tyypit muodostavat historiallisen sarjan kansallisina muotokuvina... Ne ovat omiaan ehkä mielenkiintoisemmin kuin mikään kasvattamaan kansaa itsetuntemukseen ja itseriisäarvostelukykyyn, mikä on kansan yhteisten toiveiden inhimillinen ennakkiesedue menestykseen elävässä olemisen mittelössä koko suuren maailman mukana.

Näin kirjoitti Arvi Järnefelt 1887. Tämä teoksen kirjoittaja, Matti Kurjensaari, on pääpiirteittäin samaa näkemys. Niiden hahmottelutapaa voisin avaruusaikakauden kielellä luonnehtia sanomalla, että jokaisen henkilön kohdalla pyrin pehmeään laskuun. Ja lisäksi: jokainen henkilö kuvataan elämänsä päälinjalta, edustamassa muutakin kuin itseään... Arvostelmien kohdalla olen kaikkialla pyrkinyt pitämään erillään asiat ja ihmiset: kaikkia asioita ei hyväksytä, kaikki ihmiset hyväksytään... Tämän henkilökuluvien valikoiman perustana ovat teokseni Veljeni merellä myrskyävällä, Kansakunnan kaapin päällä ja Silmätikut. Olen rohjennut kirjan keskelle sisällyttää myös omankuvan aineksia teoksesta Syntynyt sivulliseksi. (Matti Kurjensaari teoksen esipuheessa)