Mauno Jokipii : Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940-41

Jatkosodan synty perustuu professori Mauno Jokipiin pitkäaikaisiin tutkimuksiin kotimaisissa ja ulkomaisissa arkistoissa. Saatu kuva on monin tavoin uusi, monipuolinen ja tasapainoinen.

• Suomi oli korkealta johdettu maa, jonka ulkopolitiikasta määräsi pieni sotakabinetti koko hallituksen ja eduskunnan sijasta.
• Saksa ei kyennyt varustautumisessa enempää auttamaan, koska se itsekään ei vasta pinnallisessa 'salamasotasuorituksessa'.
• Heinrichsin Saksan-käynnillä tammikuussa 1941 vihjaistuun Barbarossa-hyökkäykseen suostuttiin Suomen johdossa, koska saksalaiset tietytöt Lapissa, tiedustelu Petsamossa ja operatiiviset varustelut Suomessa osoittivat offensiivin valmistelujen jatkuvan.
• Suomen johdon ratkaiseva askel Saksan suuntaan tapahtui heinäkuussa 1941. Mannerheimillä oli vaikutus, että Paasikivi syrjäytettiin itse asiassa maailmansodasta.
• Jatkosodan tärkein syy oli Saksan itärintamasiirto ja saksalaisten tulo Lappiin käytännön seurauksena alaus Helsingissä, mutta osa siitä oli myös itsenäistä laivaston osalta.
• Kesäkuun puolivälistä lähtien Suomi piilotteli aluevesillään noin 40 alusta käsittävää saksalaislaivastoa, puoliksi Nauvosssa, puoliksi Porkkalassa.
• Kuusi lentokenttää annettiin jo ennen sotaa saksalaisten käyttöön ja niiltä tehtiin tiedustelulentoja itärajan yli.
• Ruotsi ja Englanti 'tiesivät kaiken'. Suomen sotaan joutumisessa oli sen omaakin osuutta.