Mauno Koivisto : Itsenäiseksi imperiumin kainalossa : mietteitä kansojen kohtaloista

Takakansi

UUSIMMASSA TEOKSESSAAN presidentti Mauno Koivisto käsittelee joukon Suomen historiaan liittyviä vaiheita autonomian ajalta toisen maailmansodan jälkipuintiin. Näkökulma on poikkeava ja hyvin koivistomainen: tekijä tarkastelee historiamme kannalta keskeisiä käännekohtia keskittymällä pohtimaan, mitä olisi tapahtunut jos olisikin päätetty toisin. Koiviston käsittelyssä ovat mm. tsaari Aleksanteri I:n päätös luovuttaa ns. Vanha Suomi osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa, tsaari Nikolai II:n päätös ryhtyä Japanin sotaan ja maanme sosiaalidemokraattien päätös pidättäytyä hallitusyhteistyöstä porvarien kanssa 1917. Toisen maailmansodan kulusta Koivisto kertaa Stalinin päätökseen liittyoutua Hitlerin kanssa maailmansodan aattona ja toisaalta hänen katkeryytensä aiheuttamissa kesällä 1941, että Hitler on kohti hyökkäämisessä Neuvostoliiton kimppuun. Kaikilla näillä päätöksillä on ollut vaikutuksensa Suomeen ja kaikissa näissä tapauksissa olisi voitu päättää myös toisin.

MAUNO KOIVISTO haastaa lukijat jatkokeskusteluun, sillä kirjoittajan sanoin "tämä teos on enemmän alustus kuin yhteenveto. Jään odottamaan kysymyksiä, vastaväitteitä ja olen valmis otteluun."

Esittely

Presidentti Mauno Koivisto tiedetään laajalti lukeneeksi historian harrastajaksi ja yhteiskunnallisten
syy- ja seuraussuhteiden pohtijaksi. Uusimmassa teoksessaan Koivisto ottaa käsittelyynsä joukon
Suomen historiaan liittyviä vaiheita autonomian ajalta toisen maailmansodan jälkipuintiin.

Näkökulma on poikkeava ja hyvin koivistomainen: tekijä tarkastelee historiamme kannalta
keskeisiä käännekohtia keskittymällä pohtimaan sitä, mitä olisi tapahtunut jos olisikin päätetty
toisin. Käsitellyiksi tulevat mm. tsaari Aleksanteri I:n päätös luovuttaa ns. Vanha Suomi osaksi
Suomen suuriruhtinaskuntaa, tsaari Nikolai II:n päätös ryhtyä Japanin sotaan, maamme
sosialidemokraattien päätös pidättyä II Sosialistisen Internationaalin omaksuman kannan mukaisesti
hallitusyhteistyöstä porvarien kanssa 1917 yhtälailla kuin Stalinin päätös liittoutua Hitlerin kanssa
maailmansodan aattona ja toisaalta hänen ratkaisunsa pidättyä hyökkäykseen valmistautumisesta
kesällä 1941 vastoin oman tiedustelun hankkimia tietoja vastapuolen toimista. Kaikilla näillä
päätöksillä on ollut vaikutuksensa Suomeen ja kaikissa näissä tapauksissa olisi voitu päättää myös
toisin.

Historian suuriin ja pieniin päätöksiin liittyy aina kysymys päätöksentekijän liikkumatilasta, josta
Mauno Koivistolla on omiakin kokemuksia. Hänen mukaansa lähihistorian itsenäisimmät
päätöksentekijät, todelliset itsevaltiaat olivat Hitler ja Stalin ja toisessa ääripäässä ensimmäisen
maailmansodan jälkeen voittajien ehdoilla perustettujen pienten reunavaltioiden hallitukset.

Presidentti Koiviston edellinen teos Venäjän idea sai hyvän vastaanoton ja teos on käännetty
neljälle eri kielelle. Uusimmassa teoksessaan tekijä ylittää tietoisesti perinteisen
historiankirjoituksen sovinnaisuussääntöä "jossittelun" välttämisestä. Hänen mukaansa historiaan
jääneiden ratkaisujen osalta jossittelun voi lopettaa vasta kun tutkimus voi pitävästi osoittaa, että
todellista vaihtoehtoa ei ratkaisua tehneille ole ollut. Luvassa on mielenkiintoista pohdintaa ja osin
yllättäviäkin syy- ja seuraussuhteiden yhdistelyä kaikille lähihistoriasta kiinnostuneille.