Max Jakobson : Englanti valinkauhassa

Muudan englantilainen pikkupoika kysyi isältään syödessään kuohukermaleivosta lomamatkalla Länsi-Saksassa: 'Saammeko mekin näin hyvää ruokaa, jos häviämme seuraavan sodan?'
Tämä on eräs niitä lukuisia kaskuja, joita on syntynyt toisen maailmansodan jälkiesessä Englannissa. Voitimineko sodan vai emmekö voittaneet? Kysymys askarruttaa jokaista englantilaista, joka vielä vuonna 1952 tuntee elintarvikesäännöstelyn, elintason nopean putoamisen ja kohtuuttoman verotkaan jatkuvan painon.

Max Jakobson, suomalainen sanomalehtimies, joka vuodesta 1945 asti on oleskellut Lontoossa, toimien ensin BBC:n suomenkielisellä osastolla ja sittemmin Uuden Suomen kirjeenvaihtajana, antaa teoksessaan 'Englanti valinkauhassa' vastauksen Britannian sodan jälkeistä elämää koskevaan problematiikkaan sekä johtoporrasten että kadun miehen näkökulmasta. Hän kirjoittaa valaisevasti, tasapuolisesti, usein herkullisen kirepästi, eikä hän myöskään kaihda arvostelua: osansa saavat niin työväenhuolue kuin konservatiivit, niin Churchill kuin Attlee.

'Englanti valinkauhassa' on poikkeuksellisen mielenkiintoinen kirja, kauttaaltaan 'englantilainen', kaikkea rikkiniväistä teoretisointia välttävä ja virkistävillä tyylillä kirjoitettu. Englannin erikoislaatuisinta asiateellisista oloista sekä sen suurin vaikeuksista ajantajuutettu talous- ja yhteiskuntaelämä tas on kirjassa ensikertaa suomalaiselle lukijalle kaikkein tuoreimmat muodot. Samalla se miellyttääkin ja selviyttääkin opastaa oman poliittisen aatimaamme tuntemiseen.