Meghnad Desai : Marxin kosto : kapitalismin uusi nousu ja valtiokeskeisen sosialismin kuolema

Takakansi
Moniko Marxia pilkanneista tai edes häntä jumaloineista on todella lukenut hänen tekstejään? Niin ihailijat kuin kriitikotkin voivat yllättyä siitä, että Marx ei kannattanut tuotantovälineiden kansallistamista eikä markkinoiden korvaamista keskushjotoisella suunnittelulla. Hän puhui vapaakaupan puolesta ja suojatulleja vastaan. Marx ei silti ollut kapitalismin erityinen ihailija vaan sen etevin tutkija. Epäonneekseen hänestä kuitenkin tehtiin eräänlainen neuvostokommunismin älyllinen takuumiies. Marxin kosto purkaa Karl Marxin ajattelun sellaiseksi kuin hän sen teoksissaan esitti. Kun Marxia luetaan vapaana kylmän sodan asetelmista, hänet voidaan nähdä siinä mikä hän oli: nerokkaana filosofisesti suuntautuneena yhteiskuntatieteilijänä. Ennen kaikkea teos kuitenkin on ajatuksia herättävä analyysi talousjärjestelmästä, joka on toistaiseksi selvinnyt kriiseistään ja voittanut kaikki kilpailijansa. Samalla kirja on kertomus neuvostotalouden mahdottomuudesta ja läntisten sosialistien tavoitteiden täyttymisestä.

Marxin kosto on valaiseva katsaus kapitalismin historiaan Adam Smithin ajasta tähän päivään. Se kuvaa kehityskulkua, jossa markkinasuhteet ovat vallanneet koko maailman ja tunkeutuneet myös sosiaalisiin suhteisiin. Se auttaa ymmärtämään, miksi maailmantalous on globalisoinut ja miksi Marx on edelleen ajankohtainen.

Esittely
"Kapitalismin jatkuva elinvoimaisuus 21. vuosisadan alussa on Marxin kosto marxilaisille, kaikille niille, jotka hänen nimissään valehtelivat, petkuttivat, murhasivat ja antoivat perusteetonta toivoa... Meidän täytyy palata Marxiin, jotta voimme ymmärtää kapitalismin vahvuudet ja selvittää sen elinvoimaisuuden salaisuudet. Yhtä välttämätöntä on ymmärtää, miten kapitalismin rajat saavutetaan. 1900-luvun turruttavien kokemusten jälkeen on älytöntä kysellä, milloin nuo rajat tulevat eteen."

Moniko Karl Marxia pilkanneista tai edes häntä jumaloineista on koskaan lukenut hänen tekstejään? Niin kannattajat kuin kritisoijat voivat yllättyä tiedosta, että Marx ei kannattanutkaan tuotantovälineiden kansallistamista eikä markkinoiden korvaamista keskusjohtoisella suunnittelulla. Hän suositteli vapaakauppaa ja vastusti suojatulleja. Hän ei ajanut yksipuoluejärjestelmää eikä koskaan väittänyt kommunistisen puolueen johtavan proletariaattia. Marx ei suinkaan ollut kapitalismin ihailija, mutta hänestä tuli sen etevin tutkija.

Meghnad Desain mukaan myös nykyistä globaalistunutta ja säännöstelystä vapautettua markkinataloutta voidaan ja pitääkin analysoida Marxin kehittämin keinoin. Itse asiassa juuri kapitalismin voittokulku osoittaa Marxin olleen oikeassa. London School of Economicsin professori ja Britannian parlamentin ylähuoneen jäsen Desai haluaa ärsyttää lukijoitaan mutta myös auttaa heitä ymmärtämään, miksi maailmantalous on globaalistunut.