Merete Mazzarella : Silloin en koskaan ole yksin : lukemisen taidosta

"Kun siteeraan kirjoissani Tänä ja krokotiili ja Uskottomuuden houkutus lukemaani ja tuttujani vuoron perään, johtuu se siitä että pidän molempia keskustelukumppaneinani. Ja siitä että molemmat tuntuvat yhtä korvaamattomilta. Tämä kirja kertoo seurustelusta kirjailijoitten ja kirjojen kanssa, lukemisesta ja kirjoittamisesta. Ja elämisestä – sillä ovathan lukeminen ja kirjoittaminen elämisen luonnollinen osa."

Lukeminen on seurustelua. Tässä kirjassa Merete Mazzarella seurustelee muiden muassa Thomas Mannin, Albert Camus'n, Jean-Paul Sartren, Bo Carpelanin, Ulla-Lena Lundbergin ja Carina Rydbergin kanssa. Ja miten seurusteleekaan. Hän käy keskustelukumppaneinsa kanssa läpi kirjallisuuden olemusta: mistä kirjallisuudessa oikein on kysymys. Anekdoottien ja kirjallisten lainausten avulla hän pohtii kirjailijan ja lukijan suhdetta, elämän ja runouden suhdetta, sitä mikä on kirjallisuuden ja kirjailijan vastuu.

Nykyään kirjailijan velvollisuuksiin kuuluu kirjojen kirjoittamisen lisäksi elää elämää joka näyttää hyvältä televisiossa. "Kirjailijan velvollisuuksiin on alettu liittää kuvatuksellisuus. Juuri kirjailijan työ on vähemmän kuvatuksellista kuin maalarin, kuvaveistäjän tai edes säveltäjän – ja nipin napin haasteena onkin lähinnä elää kuvauksellista elämää. Kun minusta piti tehdä tv-ohjelma, sekä tuottaja että kuvaaja olivat selvästi pettyneitä minuun. Eikö sinulle ole edes kissoja tai koiraa, tuottaja kysyi alistuneena. Minulle se oli aivan uusi tapa arvioida elämääni – se on elämää joka ei näytä miltään kuvissa."

Silloin en koskaan ole yksin on samaan aikaan sekä mietelmäteos että terävä ja hauska kirjallisuusanalyysi. Ja kuten aiemminkin Merete Mazzarella kirjoittaa asiastaan inhimillisesti ja lämmöllä ja viittelee huumorillaan ja kannanotoillaan lukijansakin ottamaan osaa kirjallisuuteen. Sillä ihmisen paras ystävä ei suinkaan ole koira vaan kirja.