Merita Mattila : Savuappelsiinit

Abena on kasvanut jo nuoreksi aikuiseksi, ja päässyt Accran yliopistoon opiskelemaan sosiaalipsykologiaa. Hän seuraa ylpeänä isosiskonsa Doloreksen jalanjälkiä, kantaen siskon muistoa mukanaan. Doloreksen surullinen kohtalo on edelleen hämärän peitossa, mutta Abena ja Doloreksen ystävä Sandra jaksavat uskoa kaiken vielä selviävän.

Abena tekee opiskelijaryhmässään harjoitustyötä seitsemästä kuolemansynnistä, joista hänen aiheenaan on kateus. Abena miettii työssään miksi ihmiset ovat kateellisia, millaisista asioista, mistä kateus kumpuaa? Tukenaan hänellä on myös vahva perintö kotikylästään ja isoäidin sanonnat: ”Jos pitää valita kateuden ja matkimisen välillä, matkiminen on parempi vaihtoehto.” Onko se niin? Onko kateus aina negatiivista, pahaksi ihmiselle? Olihan Abena itsekin lapsena kateellinen isosiskolleen, joka oli niin kaunis ja älykäs, kun Abena itse koki olevansa tavallinen ja tyhmäkin.
Abena toivoo pääsevänsä opiskelemaan ulkomaille, ehkäpä Lontooseen, jossa Rose- täti asuu Carlinsa kanssa. Rose ja Carl tapasivat toisensa uudelleen vuosikymmenen eron jälkeen, ja suunnittelevat häitä Rosen kotimaassa Ghanassa. Menneisyyden valinnat ovat heillä molemmilla mukana uuden elämän luomisessa.

Samaan aikaan Abenan kotikylään ollaan avaamassa uutta klinikkaa/sairaalaa, jonne aikoinaan Abenan koulussa apuopettajana toiminut Krista tulee lääkäriksi. Klinikka auttaisi kotikylää ja Abenan kätilöäitiä todella paljon.

Hyväntekeväisyysjärjestö GlobalCharityOrganization (GCO) on onneksi ollut tukemassa kotikylää jo kauan, sen avulla saatiin niin ensimmäinen kaivo kuin apuopettajatkin Madame Minan kouluun. Kotikylässä muun perheen elämä soljuu eteenpäin omalla rutiinillaan.

Abena opiskelee ahkerasti ja on ylpeä pääsystään yliopistoon. Unelmiinsa pitää aina uskoa, kuten isoäiti sanoi.

Kirja on jatkoa ”Antiloopin askeleet (2018) - kirjalle.

Kirjoittaja asuu Länsi- Afrikassa Ghanassa, jossa hän on asunut 14 vuotta. Hän omistaa miehensä kanssa Adan kaupungissa majatalon, ravintolan ja rantabaarin. Kirjoittaja pitää elämästään Ghanassa blogia (herkkyysmuuttaja.blogi.net), ja on kirjoittanut niiden pohjalta kolme kirjaa: Kourallinen kannettua hiekkaa- oburoni Afrikassa (2012), Afrikka oburonissa- hetkessä hiekkapuhallettu (2017) ja Oburonin paluu - arkea Afrikassa (2020).