Mika Waltari : Kirjailijan muistelmia

— Päiväkirjaa en ole koskaan pitänyt, muistelmia en koskaan kirjoita. Tämän kirjailijahaastattelun voi minun puolestani julkaista kirjana kuolemani jälkeen — toimitettuna. Sisältyyhän siihenkin muistoja. Marjattakin piti siitä, sanoi Mika Waltari luettuaan tutkimushaastattelusta kertyneet runsaat 500 konekirjoitusliuskaa, jotka nyt ilmestyvät Ritva Haavikon toimittamana teoksena.

Waltari kertoo elämänsä tärkeistä ihmisistä ja milieistä, suvustaan, isovanhemmistaan ja vanhemmistaan, kauniista lempeästä äidistään ja lahjakkaasta, tulisieluisesta isästään, joka kuoli Mikan ollessa viisivuotias. Hän kertoo koulunkäynnistään, ankeista vuosista jolloin "koulu oli välttämätön paha" ja niiden huipentumisesta ylioppilaaksi menestyksensä kehäkivessä. Muiten lukemisen myötä hän kertoo kirjailijankehityksestään, siitä kuinka kirjoittamisharrastuksensa varhaisesta virittämisestä, mielikirjoistaan ja -kirjailijoistaan. Hän puhuu inspiraatiostaan, työ tavoistaan ja käsityksistään luovuudesta. Hän kertoo elämänsä kriiseistä ja niiden laukeamisesta kasvuksi ihmisenä ja kirjailijana. Perusteellisesti hän kuvaa etenkin Suuren illusionin, Kirtoman sukupolven, Fine van Brooklyniin, Isästä poikaan -trilogian ja Sinuhe, egyptiläisen virikkeitä, henkilöiden esikuvia, todellisuustaustaa, syntyvaiheita ja sanomaa.