Mikael Torfason : Maailman tyhmin isä

Mikael Torfasonin romaanin päähenkilön elämä ei ole kovin auvoista. Terveys on mennyt, avioliitto raunioina, sukulaiset toinen toistaan kahelimpia ja bisneksetkin ovat menneet kuralle.

Tämä nuori islantilainen ei kuitenkaan onnistu pääsemään hengestään tai edes perheestään eroon. Koko uskomaton elämänpyörre imaisee hänet kitaansa sylkäisten lopulta kuitenkin kuivalle maalle, eli toivoa on – elämä voittaa, kaikesta huolimatta.

"Silmät vain ovat litimärät, ja kyyneleet virtaavat poskia pitkin niin kuin olisin katsomassa surullista elokuvaa. Harmi vain, että se elokuva sattuu olemaan minun elämäni."

Torfasonin huumoria voisi luonnehtia mustaksi tai oikeammin sysimustaksi – aina lukija ei oikein tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa? Nauru on suositeltavampaa, sen terveydellinen vaikutus on tutkimusten mukaan myönteinen.