Mikko Moilanen : Kohtalona mestauslava

Takakansi

PYÖVELI ON HYÖDYLLINEN JA ARMELIAS MIES, KUN HÄN PUDOTTAA PÄÄN RIKOLLISELTA. YHTEISÖÖN PALAUTUU RAUHA JA JÄRJESTYS. - MARTTI LUTHER

Kuolemanrangaistus on ankarin mahdollinen rikosseuraamus. Suomen maaperällä teloitukset olivat arkipäivää keskiajalta aina 1800-luvulle saakka. Kohtalona mestauslava on ensimmäinen kattava esitys kuoleman tuomioista ja niihin johtaneista rikoksista Suomessa.

Synkät tarinat kertovat rauhan oloissa kuolemaantuomittujen historian. Asiakirjalähteistä tavoitettu 1 500 tapauksen aineisto osoittaa, millaiset laittomuudet johtivat ihmisiä pyövelin kirveen alle. Mitkä rikokset olivat tyypillisiä miehille ja mitkä naisille? Oliko tuomittuja päättäviä päämiehiä, »parittajajoukkoja» vai onnettomien sattumusten eksyttämiä puruparkoja? Mitkä tekijät lopulta johtivat kuolemanrangaistuksen väistymiseen oikeuskäytännöstä?

Teloitukset toimeenpantiin julkisesti eli kaiken kansan nähden. Tämä oli esivallan mielestä tarpeen, jotta rahvas pysyisi jatkossakin kaidalla tiellä. Rangaistuspaikkojen historiaa ei ole aiemmin Suomessa selvitetty. Tämä kirja esittelee yli 300 mestaus- ja hirttopaikkaa ja niihin liittyvää perimätietoa.

Esittely

Synkät tarinat kertovat Suomessa rauhan aikana teloitettujen historian.

Mikko Moilasen menestysteos Suomen pyövelit (Docendo 2019) kertoi kuolemantuomioita toimeenpanneiden virkamiesten tarinoita. Nyt on asiakkaiden vuoro.

Suomessa kuolemaantuomituista löytyy tietoa 1500-luvulta alkaen, ja viimeinen rauhan aikana kuolemaantuomittu mestattiin vuonna 1825. Mikko Moilanen on kerännyt tiedot 1 500 tapauksesta, joissa tuomittu päätyi mestauslavalle tai hirsipuuhun. Tietokirja Kohtalona mestauslava esittelee kuolemaantuomittujen taustoja, elämänkulkua ja tuomioon johtaneita rikoksia. Tarkemmin tarinoissa paneudutaan reiluun 20 tapaukseen. Oikeus ei ollut summittaista, vaan asiakirjalähteiden avulla kuolemantuomioon johtaneista olosuhteista ja tapahtumista voi saada tarkan kuvan.

Tuomittujen kohtaloiden lisäksi kirja käsittelee teloituspaikkoja. Mestaukset ja hirttämiset tapahtuivat varta vasten nimetyillä paikoilla, joita tunnetaan noin 350. Alkujaan ne olivat kirkonmäillä tai toreilla, sittemmin maanteiden varrella muistuttamassa matkalaisia lainkuuliaisuuden hyveestä.

Mikko Moilanen on työskennellyt tutkijana Metlassa. Pyöveleistä hän kiinnostui selvitettyään omaan sukuunsa liittyvää 1700-luvun kuolemantuomiota. Pyöveleiden historian lisäksi hän on selvittänyt noin 200 suomalaisen mestauspaikan sijainnin.