Milan Kundera : Kuolemattomuus

Kuolemattomuus on Milan Kundera ensimmäinen "suuri romaani" Olemisen sietämättömän keveyden jälkeen. Uudessa romaanissa, kuten koko Kundera tuotannossa, on määräävänä hänen romaanikirjailijalle asettamansa velvollisuus löytää vastaus suuriin eksistentiaalisiin kysymyksiin. Kirjailijan tehtävänä on kiinnittää nykyihminen maailmaan uudelleen; minuudesta on saatava taas tukeva ote.

Teoksessa minuuden pääesittäjä ja sankaritar on Agnes, nelikymppinen tietokonspesialisti, aikuisen tytön äiti. Hän on syntyjään sveitsiläinen, mutta asunut koko ikänsä Pariisissa. Elämä näyttää valoisalta: Agnesilla on ihanneyö, ihannesuhde, ihannetyö, ihannerakastaja (kunnon erotomaami!).

Toisena, kilpailevana sankarittarena on Bettina von Arnim, joka elää varhaisromantiikan Euroopassa seurustellen Goethen, Beethovenin ja muiden aikalaistähtien kanssa oman kuolemattomuutensa saavuttaakseen.

Kundera operoi eri aika-akselleilla. Menneisyydessä on Goethen ja Bettinan platoninen sensuellisuus, nykyisyydessä Agnesin Pariisi. Kuolemattomuus on Kunderalainen mestariteos sena, eikä Kundera unohda lukea tämän päivän eurooppalaisen tietoisuuden vieraantuneisuutta, jota ihan Olemisen sietämättömässä keveydessä muisti kitchiksi. Kuolemattomuutta hän itse lataa käsitteeseen klassikoitumisen, kuolemattoman Bettinan edustaman elämän ihmislajin prototyppinä.

Romaani on Kunderan kunnianhimoinen yritys määritellä eurooppalainen tietoisuus, joka on yhtä hänen romaaniminänsä viisaan ja mielikuvituksikkaan tietoisuuden kanssa. Sillä onko mitään eurooppalaisempaa kuin Sveitsin Alpit? Kertojaminäille ja Agnesille ne ovat Euroopan sydän. Ja onko mitään Goethea eurooppalaisempaa? Kuolemattomampaa?

Kuolemattomuus on Milan Kunderan ehkä elegantein romaani – taidokas, kriittinen, sopivan monimutkainen ja houkuttelevan sensuelli.