Milla Peltonen : Äidin kullat

Takakansi

SUVIVIRSI JA LÄHTÖ POHJOISEEN.
Niin alkoivat Mikan ja Amin lapsuuden kesät 1970-luvulla. Äiti-Marjutiilla oli hirveä polte Lapin huuhtoman kultaa, joten isä-Riston ei auttanut muu kuin viedä äiti ja poikakullat kesiksi Lemmenjoelle.
Vuosien saatossa kullan etsimisestä tuli koko perheen ammatti ja elinkeino, kunnes vuonna 2011 astui voimaan uusi kaivoslaki. Se kielsi koneellisen irtokullan kaivuun Lemmenjoen kansallispuistossa 1. heinäkuuta 2020 alkaen. Uusi laki päätti parinkymmenen ammattikullankaivajan uran, ja sitä edelsi pitkä poliittinen vääntö ja alan mustamaalaaminen.
Äidin kullat kertoo poikkeuksellisen perheen poikkeuksellisesta elämästä. Sen matriarkkana hääri Marjut Teliä (1943-2007), joka löysi mammuttimaisia hippuja. Hänen jäljissään myös perheen miehet kehittyivät alan huipuiksi. Kirjassa päähenkilöt puhuvat arkailematta elämästään ja siitä, millainen hinta kullalla oli.

Milla Peltonen on Virroilla asuva tietokirjailija. Peltosen edellinen teos Erakot (Into 2020) sai runsaasti kiitosta.

Esittely

Suvivirsi ja lähtö pohjoiseen. Niin alkoivat Mikan ja Amin lapsuuden kesät 1970-luvulla. Äiti Marjutilla oli hirveä polte Lappiin huuhtomaan kultaa, joten isä Riston ei auttanut muu kuin viedä äiti ja poikakullat kesiksi Lemmenjoelle.

Vuosien saatossa koko perhe ryhtyi etsimään kultaa ammattina ja elinkeinona, kunnes vuonna 2011 astui voimaan uusi kaivoslaki. Se kielsi koneellisen irtokullankaivuun Lemmenjoen kansallispuistossa 1.7.2020 alkaen. Uusi laki päätti parinkymmenen ammattikullankaivajan uran. Sitä edelsi pitkä poliittinen vääntö ja alan mustamaalaaminen.

Äidin kullat kertoo poikkeuksellisen perheen poikkeuksellisesta elämästä. Sen matriarkkana häärää Marjut Telilä (1943-2007), joka löysi mammuttimaisia hippuja. Hänen jäljissään myös perheen miehet kehittyivät alan huipuiksi. Kirjassa päähenkilöt puhuvat arkailematta elämästään ja siitä, millainen hinta kullalla oli.

Milla Peltonen on tietokirjailija, joka asuu Virroilla. Häntä kiinnostavat epätyypilliset elämäntavat ja -tarinat sekä yksilön ja yhteiskunnan yhteentörmäykset. Koulutukseltaan Peltonen on kirjallisuudentutkija ja väitellyt Hannu Salaman yhteiskunnallisista romaaneista. Vuonna 2016 häneltä ilmestyi Salaman elämää ja tuotantoa käsittelevä teos Paperilla seisova perkele, joka sai erinomaiset arvostelut. Hänen edellinen tietokirjansa Erakot (2020) kertoo 1900- ja 2000-luvun yksineläjistä. Teos sai kiittävää palautetta sekä kriitikoilta että suurelta yleisöltä.