Mirjam Kalland & Jari Sinkkonen : Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen

Takakansi

Pieni lapsi pyrkii pysyttelemään mahdollisimman lähellä äitiä, ja äidistä eroon joutuminen tai sen uhka aiheuttaa lapsessa voimakkaan protestin. Tämä on ollut aina ihmisten tiedossa, mutta vasta 1950-luvulla John Bowlby huomasi, että käyttäytyminen muistuttaa suuresti eläinten leimautumista. Ihmislapsikin kiinnittyy ensin hoivaajaansa, ja vasta kun hän kokee olonsa riittävän turvalliseksi, voi hän alkaa tutkia ympäristöään.

Kiintymyssuhdeteoria on vilkkaan ja jatkuvasti laajenevan tieteellisen mielenkiinnon kohteena. Tässä kirjassa on kahdeksan laajaa artikkelia, joista suurin osa edustaa psykodynaamista perinnettä laajasti ymmärrettynä. Artikkeleissa tarkastellaan kiintymyssuhteen muodostumista normaalitilanteissa ja poikkeusoloissa – esimerkiksi silloin kun lapsi on vammainen, hänet on sijoitettu tai häntä on kohdeltu kaltoin. Traumoja, niistä selviämistä, niiden merkitystä psykopatologian syntymisessä ja traumojen vaikutuksia keskushermoston kehitykselle käsitellään laajasti. Kiintymyssuhdeteoria ja vauvan kehityspsykologian tuntemus avaavat uusia hoidollisen intervention mahdollisuuksia, joita myös kirjassa esitellään.

Kirjan ovat toimittaneet lastenpsykiatri, LT, Jari Sinkkonen ja tutkija, KT, Mirjam Kalland.

Esittely

Kirjassa kuvataan kiintymyssuhdeteorian suhdetta psykoanalyysiin ja terapeuttisen hoidon mahdollisuuksia sekä arvioidaan kiinnittymisen merkitystä lapsen kehityksessä. Lisäksi käsitellään traumatisoidun lapsen oireilua sekä kiinnittymistä erityistilanteissa, mm. silloin kun vauva on sairas, adoptoitu tai sijoitettu. Suomalaisten artikkelien lisäksi teosta varten on suomennettu useita kansainvälisesti tunnettujen asiantuntijoiden tekstejä.