Monica Braw : Hiroshiman henkiinjääneet : romaani todellisuudesta

Koskaan aikaisemmin ei yhdellä aseella, yhdellä kerralla oltu maailmassa saatu aikaan sellaista
tuhoa kuin 6. elokuuta 1945 Hiroshimassa ja pian sen jälkeen Nagasakissa. Amerikkalaisten
pommituksissa kuolleitten ihmisten määrää ei tarkkaan tiedetä, mutta surmansa saaneiden määrän
arvioidaan liikkuvan sadoissatuhansissa. Hiroshima oli pommin jälkeen autiomaa, jossa ei uskottu
voitavan elää kymmeniin vuosiin.

Hiroshimassa oli kuitenkin henkiinjääneitä - ja heistä tämä kirja kertoo. Romaanin päähenkilö on
tutkija Fred Rayburn, joka saa tehtävän raportoida, mitä pommituksista selvinneet joutuivat
käymään läpi. Yksi heistä on opettaja, joka kautta vuosikymmenien yrittää selvittää oppilaittensa
kuolinhetken. Toinen on lääkäri, joka sinnikkäästi kamppailee viranomaisten - ensin
amerikkalaisten, sitten japanilaisten - kanssa tutkiessaan pommien säteilyvaikutuksia vielä kauan
pommitusten jälkeenkin. Yksi henkiinjääneistä on isä, joka koko ajan pelkää lastensa puolesta, että
heissä ehkä vielä vuosikymmenienkin jälkeen ilmenee säteilyvammoja.

Henkiinjääneisiin kuuluu myös kirjastonhoitaja Takeko, jonka selässä olevat arvet muistuttavat
päivästä, jolloin hän äitinsä selässä sai kokea pommin polttavan voiman. Hänen ja Rayburnin välille
kehittyy läheinen suhde, joka saa molemmat pohtimaan, miten kaukaiset kauhut ja muistot ovat
heidän elämäänsä vaikuttaneet.

Kirja porautuu aiheeseen romaanin muodossa, mutta sillä on vahva todellisuuspohja. Monica Braw
sai ainekset kirjaan kootessaan Hiroshimassa ja Nagasakissa aineistoa tohtorinväitöskirjaansa
varten. Hänen tapaamansa ihmiset kertovat järkyttävästi ja mieleenpainuvasti kokemuksistaan, jotka
Brawin sympaattinen ja elävä tapa kirjoittaa tuo lähelle lukijaa, ja antaa hyvin todentuntuisen kuvan
siitä, mitä on olla atomipommituksen kohteena. Teoksen on suomentanut Juhani Lompolo, joka on
useaan otteeseen ollut kirjailijan kanssa atomipommikaupungeissa.

"Hiroshiman henkiinjääneet" on äärimmäisen ajankohtainen nyt, kun kuusi vuosikymmentä
ensimmäisen atomipommin jälkeen maailma elää yhä vain vaarallisempien ja laajemmalle
levinneitten ydinpommien uhan alla.