Monica Stirling : Napoleonin äiti

Vaikka keisari rakasti ensimmäistä vaimoaan, toista vaimoaan, rakastajattariaan, vaikka hän kohteli kaikkia naisia huomaavaisesti, vain äitiään hän kunnioitti syvästi. Monica Stirlingin teos tuo uutta väriä ja tuoreutta näiden kahden voimakkaan ihmisen suhteeseen. Hän piirtää verrattoman, luotettavan muotokuvan Letizia Bonapartesta, josta on kirjoitettu hämmästyttävän vähän.

Nelitoistavuotiaana neitona tämä mustasilmäinen korsikalainen kaunotar rakastuu intohimoisesti nuoreen lainlukijaan Carlo-Maria Bonaparteen; lapsia odottaessaan hän ottaa osaa tuliseen taisteluun kotisaaren itsenäisyyden puolesta; nuorena leskenä hän vie suuren lapsilaumansa turvaan vallankumouksen myrskyistä; uljaana keski-ikäisenä naisena hän saa nähdä lemmikkipoikansa hallitsevan valtakuntaa, jossa hänen kolme poikaansa ovat kuninkaina ja yksi tyttärensä kuningattarena; vanhoilla päivillään ankarien murhenäytelmien keskelläkin hän on yhä Madame Mere, keisarin äiti.

Monica Stirling kuvaa myös koko Bonapartein omapäistä, äkkipikaista, ylellistä elämää ja seikkailuja rakastavaa joukkoa aina itsepäisestä Josephista pikkuveli Luisiin asti. Hän kertoo maskuliinisen älykkäästä Elisasta, lujatahtoisesta Carolinesta, suloisesta ja kevytmielisestä Paulinesta, Napoleonin lemmikistä, Jeromesta, joka oppi hallitsemaan ja Lucienista, joka avioliittonsa johdosta kävi jatkuvaa tuimaa riitaa keisariveljensä kanssa. Tämä Bonapartein leijonalauman uljas, voimakas koossa­pitäjä oli Letizia.