Näköala 4/1950 : Suomen kirjallisuuden vuosikerta

Näköalan jäähyväisnumeron ilmestymistä juhlistaa sisällön erikoinen painavuus ja monipuolisuus. Aaro Hellaakosken kymmenosainen runosikermä »Satakieli», P. Mustapään balladi, nuoren Osmo Hormian kaunis, monisäeinen runosarja sekä monta muuta näytettä nuorimmasta lyriikasta ovat runoilijoiden numeroosuuntana. Novellin hienointa tasoa ovat Oiva Paloheimon Nainen jonka saatana hylkäsi sekä kaksi käännöksinä ilmestyvää pieniosnovellia James Joycen kuuluisasta »Dubliners»-sarjasta. Esseet esittelevät vanhaa ja uutta, koti- ja ulkomaista kirjallisuutta. Otto Mannisesta kirjoittaa muistoissaan prof. Rafael Koskimies; Helvi Juvosen lyriikkaa esittelee psykologin näkökulmasta Armo Hormia. Alek. Matsonin »Shakespeare jäällä» lienee oivallisín tutkielma, mitä tästä maailmankirjallisuuden loistavasta hahmosta on suomeksi kirjoitettu. Mitä tekee Jane Austen nero? kysyy Eila Pennanen tarkastellessaan tätä aikansa terävästi kirjailijaa, jonka laajaan ihailijapiiriin hän kuuluu. Oman aikamme modernia kirjallisuutta esitellään kolmelta taholta: Kaarlo Marjasen »Desillusiosna muuntaaja», essee Rabbe Enckellistä, on asiantuntemusta ja syvää oivallusta osoittava tutkielma modernin lyriikan alalta; Ernest Hemingwayn, 'kovaksikeitetyn' tyylin alkuunpanijan, esittelee Ville Repo; T. S. Eliotin runouden uskonnollista taustaa selvittää Tirza Alanen.

»Näköaloissa» kosketellaan päivän kysymyksiä, mm. Juha Mannerkorpi jatkaa Hellaakosken pohdintoja Aleksis Kiven Eroksesta, ja arvosteluosastossa esitellään toistakymmentä vastailmestynyttä teosta.