Näköala : Suomen kirjallisuuden vuosikirja 1

Uusi vuosikymmen on alkanut Näköalan lähtiessä toisen ilmestymisvuotensa taipaleelle. On sitten luonnollista, että ensimmäinen nide sisältää etupäässä menneen vuosikymmenen tarkastelua: Kauko Kare kirjoittaa ajan suomalaisesta proosasta (Kirjallisuus vainotaan?) ja Ole Torvalds suomenruotsalaisesta kirjallisuudesta. Myös kotimaisen kuvataiteen kehitys on laajahkon katsauksen aiheena; sen on kirjoittanut E. J. Vehmas.
Näihin yleisluontoisiin kirjoitelmiin liittyy tavallaan myös katsaus Saksan sodanjälkeiseen kirjallisuuteen ja englantilaisen Stephen Spenderin artikkeli amerikkalaisen kirjailijan asemasta.
Katsauksen runsaus on selvimmin vaikuttanut runojen määrään, joka tällä erää on tavallista pienempi. Kuitenkin esiintyy uusia lyyrikkoa: Helvi Juvonen, Heikki Asunta, Aarno Peromies, Timo Tyyri ja Jyrki Vihma (ensis kertaa). Alkuperäisää suomalaista novelleja on vain yksi: Eila Pennasen Nin aikakaudelta; hänen ohellaan on Juhani Mannerkorpi kirjoittanut erikoislaatuisen dialogin "Hämähäkki", joka tässä niteessä edustaa ilmeistä modernismia. – Ousi piirre Näköalan kaunokirjallisessa sisällössä on käännösnovelli, joita tulemme julkaisemaan kussakin numerossa yhden. Ensimmäisenä vuorossa on meilläkin hyvin tunnetun Elizabeth Bowen'in "Syksyn onnellinen kenttä".
Lukijoidemme viime vuonna suuresti kaipaama arvosteluosasto alkaa tässä niteessä 21 teoksen kriittisillä esittelyillä, joita ovat kirjoittaneet osaston toimittajä Unto Kupiainen sekä Viljo Kajava, Aarno Peromies, Annamari Sarajas, Martti Terho ja Ville Repo. Ikään kuin arvosteluosaston johdannoksi olemme saaneet Väinö Linnan esseen "Kirjallisuuden arvostelusta", joka sisältää varmaan painavaa ja suorauksisinta, mitä asiasta on aikoihin meillä sanottu.

Kuluvan vuoden päättyessä jaetaan 20 000 markan palkinto parhaan Näköalassa ilmestyneen alkuperäisen suomenkielisen kirjallisuusesseen kirjoittajalle. Palkintolautakunnan jäsenistä tiedotetaan ensi numerossa.